Kansallisgalleria - Taidekokoelmat

?action=image&iid=DV2012_120JH001&profile=topicartworkbignew
?action=image&iid=DV2012_120JH001&profile=full
Hukkanen, Reijo: Laulupuut
artwork/V-2012-120/DV2012_120JH001
Kuva: Tiainen, Jussi
?action=image&iid=DV2012_120JH001&profile=topicartworkbignew
?action=image&iid=DV2012_120JH001&profile=full
Hukkanen, Reijo: Laulupuut
1/4
artwork/V-2012-120/DV2012_120JH001
Kuva: Tiainen, Jussi
?action=image&iid=DV2012_120JH004&profile=topicartworkbignew
?action=image&iid=DV2012_120JH004&profile=full
Hukkanen, Reijo: Laulupuut
2/4
artwork/V-2012-120/DV2012_120JH004
Kuva: Tiainen, Jussi
?action=image&iid=DV2012_120JH002&profile=topicartworkbignew
?action=image&iid=DV2012_120JH002&profile=full
Hukkanen, Reijo: Laulupuut
3/4
artwork/V-2012-120/DV2012_120JH002
Kuva: Tiainen, Jussi
?action=image&iid=DV2012_120JH003&profile=topicartworkbignew
?action=image&iid=DV2012_120JH003&profile=full
Hukkanen, Reijo: Laulupuut
4/4
artwork/V-2012-120/DV2012_120JH003
Kuva: Tiainen, Jussi

Laulupuut

”Taiteilija Reijo Hukkasen (s. 1946) tähän mennessä suurikokoisin julkinen veistos koostuu tarkoituksellisesti sekä realistisista että abstrakteista osista. Laulupuut on pystytetty Helsingin Musiikkitalon aukiolle. Melkein 13 metriä korkeassa, 6 metriä leveässä ja 9 metriä syvässä veistoksessa on yhdistetty sekä alumiinia että terästä. Katsojan riemuksi toteemimaisesta teoksesta löytyy välittömästi tunnistettavia aineksia, mutta myös pohdiskelua vaativia osuuksia. 

Elämisen riemu ja olemisen vimma ovat kokemukset, joita Reijo Hukkanen toivoo ihmisten mieliin heidän nähdessään Musiikkitalon ulkoveistoksen Laulupuut. Teoksen alkuperäisidea sai alkunsa, kun Hukkanen kotiin tullessaan näki New Yorkin -matkaltaan vuonna 1991 tuomansa matkamuistovalaan pystyasennossa. Seisovassa asennossa oleva kala sävähdytti taiteilijaa, joka oli jo työstänyt ahkerasti veistosideaansa. Näin Hukkanen keksi teoksensa perusmuodon, jota hän alkoi välittömästi työstää apunaan Aaro Hellaakosken (1893–1952) runo Hauen laulu (1928). 

Laulupuut on toteemi kaikille Musiikkitaloon tuleville ja sen ohitse kulkeville. Reijo Hukkasen ajatuksena ja toiveena on, että teos vaikuttaa ihmisiin, vaikka he eivät katselisi sitä aktiivisesti. Laulupuut on muuttunut työskentelyprosessin myötä ja alun perin laajemmalle levitetty teos on koottu tiiviimmäksi ja korkeammaksi kokonaisuudeksi. Flyygelinkansia ja halkopinoja esittävä osuus teoksesta linkittyy pystyasennossa olevaan hauenpäähän, jota Hukkanen on muokannut alkuperäisehdotustaan tyylitellymmäksi. Taiteilija on miettinyt Hellaakosken runon ja Kalevalan hauenluisen kanteleen ohella myös venäläisen avantgarde-arkkitehti Konstantin Melnikovin (1890–1974) omaa asuintaloa. Laulupuut on leikkisä monumentaaliveistos, joka on suunniteltu varjojaan vaaleammaksi. Taiteilijan ajatuksena on ollut luoda kaupunkikuvallisesti tehokas maamerkki, joka on suhteessa sekä Helsingin Musiikkitalon arkkitehtuurin että Töölönlahden kansallismaiseman kanssa. Teos on yhdistelmä erilaisista kuvallisista ideoista, kuten konserttiflyygelin kansista, sekapuista koostuvasta halkopinosta ja tietysti hauen päästä. Erilaiset kuvaideat synnyttävät katsojassa mielleyhtymäketjun, joka jää askarruttamaan pitkään. Laulupuut on kuin kaupunkimaisema – moniulotteinen, kerroksellinen ja kokemuksia tuottava.”
FT Juha-Heikki Tihinen


korkeus 13,00 m
leveys 6,00 m
syvyys 9,00 m
tilaus 2010, V-2012-120