Kansallisgalleria - Taidekokoelmat

Matkakuumetta

Tunnetko olosi levottomaksi, poltteleeko innostus jalkapohjiasi? Kenties sinulla on matkakuumetta! Tällä reitillä lähdemme tien päälle ja seuraamme, kuinka arkirutiineista irtautuminen ja kulttuurien kohtaaminen on innoittanut taiteilijoita.

1. MATKAKUUMETTA

Rekula, Heli
Landscape no. 19: An Tiaracht

Siellä se häämöttää, matkan päämäärä, arvoituksellisena ja kiehtovana. Matkakuumeen sytyttää toive: halu oppia, huvitella, kokea elämyksiä tai muuttaa koko elämä. Usein myös ihmisen elämää ajatellaan matkantekona.

Tälle saarelle voimme tehdä ainoastaan mielikuvitusmatkoja. Saavuttamaton An Tiaracht sijaitsee Irlannin rannikolla, Euroopan äärimmäisellä laidalla. Kivikkoista saarta ympäröi aava meri, eikä saarella ole satamaa, tai mitään, mihin laiva voisi kiinnittyä. Ihmisen sijaan saarta asuttavat harvinaiset merilintulajit, kuten pikkuliitäjä, lunni ja merikeiju. Ne menestyvät parhaiten eristyksissä.

2. LÄHDÖN HETKELLÄ

Wiik, Maria
Maailmalle

Nuori nainen valmistelee lähtöä. Hän sulkee pukunsa hakaset, sitten hän asettaa hatun päähänsä ja nostaa matkakassinsa. Naisen olemus on tyyni ja varma, kun hän lähtee maailmalle elantoaan ansaitsemaan. Oman matkansa päätä lähestyvä vanhus on unohtunut muistoihinsa.

Maria Wiikillä oli kokemusta jäähyväisistä. Hän matkusti 22-vuotiaana vuonna 1875 taideoppiin Pariisiin. Maailmalle-teos syntyi seuraavan vuosikymmenen lopulla St Ivesissä, Etelä-Englannissa.

Brotherus, Elina
Revenue (sarjasta Suites francaises)

Valokuvataiteilija Elina Brotherus lähti Ranskaan noin 120 vuotta Maria Wiikin jälkeen. Suites francaises -sarja kuvaa taiteilijan tutustumista itseensä uudessa ympäristössä, kulttuurissa ja vieraan kielen keskellä.

Teoksen nimi on Revenue, paluu. Mutta ollaanko tässä nyt tulossa vai menossa? Hämmennys tuntuu hallitsevan myös kuvassa seisovan taiteilijan olemusta. Onko koti tässä asuntolahuoneessa vai jossain muualla, matkan takana?

3. HYVÄÄ MATKAA!

Noordt, Jan van
Jupiter ja Merkurius Filemonin ja Bauciin luona

Roomalaisessa jumaltarustossa Merkurius on matkustavaisten jumala. Tarinan mukaan köyhä pariskunta Filemon ja Baucis kestitsivät kahta matkamiestä. Aterian aikana viinimalja täyttyi itsestään ja ruokalajiksi ajateltu hanhi lensi karkuun. Lopulta Juppiter-jumala ja hänen poikansa Merkurius paljastivat persoonansa isäntäväelle ja kuljettivat heidät ylös vuorille. Sieltä nämä havaitsivat, että tulvavesi oli peittänyt maan, mutta heidän majansa oli muuttunut temppeliksi. Palkkioksi vieraanvaraisuudestaan Filemon ja Baucis saivat ryhtyä temppelin papeiksi, ja kuoltuaan he muuttuivat tammeksi ja lehmukseksi temppelin pihalle.

4. MATKAN PÄÄLLÄ

Holmberg, Werner
Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä)

Maalauksessa ollaan postivaunujen matkassa 1800-luvun maantiellä. Tieverkostoa kunnostettiin ensi sijassa hallintoa ja kaupankäyntiä varten, mutta samalla ihmisten matkat korpitaivalten halki helpottuivat. Kärrykyydit muuttuivat vanhanaikaisiksi, kun keksinnöt, kuten rautatie, höyrylaivat ja sähkövoima mullistivat matkanteon. Maisemiin ja sen myötä maalauksiin ilmestyi tehtaiden savuttavia piippuja ja muita uuden maailman merkkejä

Collin, Marcus
Raitiovaunussa

Helsingin asukasluku kasvoi nopeasti 1800-luvun lopussa, ja kaupunki laajeni laitamaille. Vossikat ja omnibussit eivät riittäneet väkimäärän kuljettamiseen. Ratikkaliikennöinti alkoi 1891 ensin hevosvetoisena, ja uuden vuosisadan alussa siirryttiin sähkövoimaan. Kummer-vaunuissa matkustajat istuivat vastatusten verhojen suojatessa auringonpaisteelta.

Collinin pastelli on 1920-luvulta, jolloin ratikkamatkailun suosio oli huipussaan pääkaupungissa. Kiskot kulkivat moneen paikkaan ja lippukin oli edullinen. Ihmiset matkasivat hellahuoneistaan työhön kaupungin toiselle laidalle ja merenrantaan jäiden lähtöä ihmettelemään. Ratikat ovat yhä julkisen kaupunkiliikenteen päämuoto Helsingissä toisin kuin Turussa, jossa kolisevista kyydeistä luovuttiin autoistuvalla 1970-luvulla.

5. RAIDETUNNELMAA

Ennen vanhaan oli tapana, että junamatkan aikana satunnaiselle vierustoverille saatettiin kertoa koko oma elämäntarina. Juna puksutti raiteilla, ja vaunu muodosti oman pienoismaailmansa, jossa tarina yhdisti toisilleen vieraat ihmiset hetkeksi. Tämä mielessään taiteilija Veli Granö keräsi lapsuuden talviin liittyviä muistoja porilaisessa vanhainkodissa. Saaret-teoksen elokuvateatterin penkissä muistelmia voi kuunnella, aivan kuin junan vaunussa istuen.

6. LENTOON!

Gallen-Kallela, Akseli
Bil-Bol, autoliikkeen juliste

Autoilu toi matkustamiseen uudenlaisen riippumattomuuden ja vapauden ulottuvuuden. Gallen-Kallela suunnitteli Bil-Bol -mainosjulisteen Tukholman automobiilinäyttelyä varten. Tilauksen tehnyt taiteilijan ystävä, runoilija ja liikemies Yrjö Weilin omisti punaisen avoauton, jonka vauhdista Gallen-Kallelakin sai nauttia.

Mainoksessa kalevalainen neidonryöstö-aihe on taipunut moderniin malliin, kun runon reki on vaihtunut autoksi. Iskevä mainos tavoitteli häpeilemättä kohderyhmäänsä, kaupunkilaisia edelläkävijöitä. Auto ja viehkeä nainen ovat sittemmin olennaisesti kuuluneet yhteen automainonnassa.

Goya, Francisco de
Tapa lentää (Modo de volar)

Sananlaskuja-sarja (Los Proverbios) on Goyan viimeinen etsaussarja. Unenomaisissa tai pikemminkin painajaismaisissa kuvissa nähdään absurdeja tilanteita ja outoja hahmoja. Sarjan kuvat ovat kommentteja sotaa palvovan yhteiskunnan ja ihmismielen hulluudelle. Niiden merkitys on säilynyt mysteerinä.

Liitelevä hahmo on unelma lentämisestä ja ilman vastuksen voittamisesta. Ihminen pystyy kumoamaan omalla kekseliäisyydellään ja järjellään jopa painovoiman lait. Goyan näkemys ihmisluonnosta oli kuitenkin hyvin pessimistinen: sodassa hän oli kokenut, kuinka edistyksen askeleet kääntyvät tuhoksi.

7. TURISMI

Järnefelt, Eero
Matkailijoita Roomassa

Piirustus on peräisin vuosisadan takaa, mutta tilanne on tuttu nykypäiväkin. Turistit pällistelevät nähtävyyksiä opaskirja hartaasti kourassaan, ja matkailuelinkeinon harjoittajat tekevät kaikkensa saavuttaakseen asiakkaiden huomion.

Massaturismi syntyi kun elintaso nousi, lentoliikenne kehittyi ja matkatoimistot aloittivat matkojen tuotteistamisen pakettimatkoiksi. Samalla alkoi arvostelu: häiritsevää oli turistien käyttäytyminen, erityisesti ylenkatse paikallisia, kulttuuria ja ympäristöä kohtaan. Matkailun trendit muuttuvat: antiikin monumenttien kilpailijoita ovat uimarannat, teemapuistot ja suurkaupunkien yö.

8. GRAND TOUR

Canaletto (mukaan)
Santa Maria della Salute ja Canal Grande, Venetsia

Grand tour oli 1600-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa suosittu yläluokan nuorten miesten kasvatusmuoto. Se oli kuukausia, jopa vuosia kestävä matka, jonka pääkohteena oli useimmiten Rooma ja Venetsia. Tavoitteena oli tutustua eurooppalaiseen kuvataiteeseen, musiikkiin ja huomattaviin nähtävyyksiin.

Maalaus on Canaletton tuntemattoman seuraajan maalaus 1700-luvulta tai 1800-luvun alusta. Kohteena on Pyhän Marian terveyden kirkko, jonka Venetsian tasavalta lahjoitti votiivilahjana Neitsyt Marialle päästäkseen eroon kaupungissa raivoavasta ruttoepidemiasta. Canaletto oli 1700-luvun kuuluisin vedutojen eli näkymien maalari. Vedutat olivat eräänlaisia matkamuistoja, joita grand tour -matkailijat hankkivat kotiin viemisiksi.

9. HUVIRETKI

Brotherus, Elina
Sarjasta Suites francaises 2 (1999): Léscapade á bicyclette

Grand tour -matkat kulkivat vakiintuneita reittejä. Vaihtoehdoksi niille syntyi ajatus vaeltelusta vapaana ja kiireettömänä, omaa polkua kulkien. Polkupyörän selässä maisema näyttää toiselta kuin ennalta valitusta näköpisteestä katsottuna. Matkan varrella tapaa satunnaisia nähtävyyksiä, joita opaskirjat eivät mainitse. Tie näyttää jatkuvan kauas horisonttiin. Joskus matkanteko on tärkeämpää kuin perille saapuminen.

Viso, Nicola (seuraaja)
Rauniofantasia

Rauniot olivat romantiikan ajan elämyskohteita, menneisyyden näyttämöitä, jotka herättivät surumielistä ihailua. Nicola Viso teki 1700-luvun alkupuolella maisemakuvia, joista osa oli cappricioita eli mielikuvitusmaisemia. Tässä seuraajan maalauksessa italialaisen Ridelfin riemukaaren yhteyteen on liitetty Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas, joka on antiikin muistomerkki Roomassa. Patsaan kopio sijaitsee Campidogliolla keskellä Michelangelon suunnittelemaa renessanssiaukiota Palazzo Senatorion edessä. Arviolta vuonna 170 tehty alkuperäinen patsas on museossa.

10. KAUKAISIA NÄKYMIÄ

Italia oli Ellen Thesleffin henkinen kotimaa, jonne hän Suomessa ollessaan kaipasi. Rauhaisa Firenze ja sitä ympäröivä Toscanan maaseutu valoineen ja väreineen innoittivat maisemamaalaria. Eväät mukanaan Ellen matkasi läheisille kukkuloille ja Välimeren rantamaille.

Heleään puupiirrokseen on tallentunut postikorttimainen näkymä yli Firenzen. Sitä, kuten kaupungin siluettiakin hallitsee Santa Maria del Fioren katedraali. Kilometrien päähän näkyvä, renessanssiarkkitehti Brunelleschin suunnittelema valtava kupoli on aikansa rakennustekniikan taidonnäyte. Kupoli on suosittu vierailukohde, jonne kivutaan 463 askelmaa.

Mauno Markkula maalasi mielellään kotimaisemissa Suomenlahden rannoilla. Kankaalle saattoi kuitenkin syntyä paljon eteläisempiä näkymiä minareetteineen ja palmuineen. Taiteilijan mielen näyt tuottivat maalausten omaperäiset tarinat. Taiteen lisäksi unennäkö oli apukeino, jolla taiteilija matkusti arkitodellisuudesta etäällä oleviin maisemiin.

Markkulan riippuvuussuhde veteen oli yhtä vimmainen kuin rantaan iskevä laine. Maalaukset myllertävät unten, elämysten ja haltioituneiden tunnetilojen kuvina.

11. KOTIMAANMATKAILU

Gallen-Kallela, Akseli
Imatra talvella

Imatrankoski oli 1800-luvun lopulla muodikas matkailukohde, jonne saapui turisteja ulkomaita myöten. Turistivirtojen kasvaessa mahtavasti jylisevä luonnonkoski sai rinnalleen monia palveluita, kuten köysiradan.

Loppiaisena 1893 järjestettiin hotellissa kosken partaalla juhlat, jossa eturivin taiteilijat maalasivat kuohuja kutsuvieraiden seuratessa. Illan huippukohta oli kuitenkin suurten valonheittimien syttyminen, ”Alladinin taikalampun ihme” erään todistajan sanoin. Koski höyrysi punaisena ja vihreänä vaihtuvassa sähkövalossa yleisön kiljahdellessa ihastuksesta.

Myöhemmin Akseli Gallen-Kallela maalasi koskea kaikessa rauhassa. Tässä maalauksessa ihmisjoukkojen läsnäolosta muistuttaa etäisyydessä häämöttävä silta.

Edelfelt, Albert
Näköala Haikon yli

Korkealta nähty järvimaisema vakiintui 1800-luvulla kuvaamaan suomalaisen luonnon kauneutta. Pariisilaistunut Albert Edelfelt vietti kesät Haikossa Porvoon seudulla. Siellä hän maalasi tämänkin maiseman, joka oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Maailmannäyttelyistä kehittyi tuohon aikaan kansakuntien näytönpaikkoja, jotka vetivät massat hämmästelemään keksintöjä, kulttuureita ja kaukomaiden ihmeellisiä tuotteita.

Maalauspaikka on Haikon kartanon näköalapaikka, Lennätinvuori. Maalari on suunnannut katseensa kauas etelään. Maalaus ei kuitenkaan aivan vastaa todellista näkymää. Edelfelt avarsi vesireitin yhteyttä merelle ja muutti purjelaivat uudenaikaisiksi höyrylaivoiksi. Näin on tehty maailmannäyttelyn edustustarpeisiin sopiva Suomen ulkomaan kauppamerenkulun kuva, eikä niinkään suomalaisen luonnon kuva.

12. LOMA!

Cawén, Alvar
Rannalla

Veden hoitava vaikutus tunnettiin jo muinaisessa Babyloniassa. Kylpylätoiminta huvituksineen kukoisti erityisesti Rooman valtakunnassa. Kylpijät on myös taiteen klassinen aihe. Siinä alastomat mallit poseeraavat veden äärellä pastoraalimaisemassa, ja se soveltui ihmiskehon mittasuhteiden tutkimiseen. Aiheesta tuli suosittu jälleen 1900-luvun alussa, kun maailma oli muutoksessa. Silloin veden äärellä omassa rauhassaan kylpeviin liitettiin ajatus kaipuusta kulta-aikaan, luonnontilaan ja kaukaiseen paratiisiin, jonka viattomuutta edistys ei vielä ollut turmellut.

Lyytikäinen, Olli
Hei: Mitä te teette?

Etelänmatkailun juuret löytyvät kylpylälomailusta. Yksi merkittävimmistä turismin kasvuun liittyvistä ilmiöistä on ollut ihmisten halu ottaa aurinkoa. Päivetyksestä tuli 1920-luvulla hyvinvoivan ihmisen tunnusmerkki.

Kylpyläkaupungit, perinteiset seurapiirien huvittelupaikat, saivat rinnalleen rantakohteet, jotka palvelivat suuria vierailijamääriä. Varallisuuden lisääntyminen toi lomamatkailun useamman ulottuville: seurapiirimatkailu muuttui seuramatkailuksi. Rantalomalle lähti niin filosofi kuin bodarikin. Olli Lyytikäisen akvarellin kirjan kanssa rannalla viihtyvä hahmo on ehkä molempia näistä?

13. EKSOTIIKKAA

Algeria ja Marokko olivat Birger Carldstedtin matkakohteita vuonna 1938. Matka Välimeren orienttiin innoitti maalauksia musisoivasta paikallisväestöstä. Euroopan ulkopuoliset kulttuurit olivat suosiossa eurooppalaisissa taidekeskuksissa jo 1800-luvulla. Utelias kurkistus ennennäkemättömään maailmaan toi teoksiin buduaarien hämyä, haaremien eksotiikkaa ja uutta valoa ja väritystä. Olivathan ihmiset, äänet, maut ja tuoksut toisenlaisia kuin kotona.

Halonen, Pekka
Tomaatteja

Tomaatinviljely oli Halosenniemen isännän intohimo. Ehkä tomaatit olivat uutuuksia, joihin oli tutustuttu eurooppalaisissa ruokapöydissä, ja siemenet ja pistokkaat näiden ulkomaanreissujen tuliaisia. Tomaatinviljely kotipihoilla ei ollut nimittäin ihan tavallista Suomessa sata vuotta sitten, vaikka naapurinrouva ja innokas kotipuutarhuri Aino Sibelius sitä harrastikin.

Halonen sai rehevästä hyötypuutarhasta hyvän aiheen teoksiinsa. Tomaattien ohella kirjavat kukkapenkit ja kaalinpäiden mehevä vihreä sopivat mainiosti 1900-luvun alun väritaiteen kokeiluihin.

14. MATKAMUISTO

Long, Richard
White Light Walk

Richard Long tekee taidettaan kävellen. Yksinäinen käveleminen merkitsee taiteilijalle elämän yksinkertaistamista. Määränpäätä tärkeämpää on ihmisenä oleminen luonnossa. Retkillään hän jättää jälkeensä pieniä merkintöjä maisemaan: kasaa kiviä muodostelmaksi, tallaa polun tai painaa kätensä joenpenkan mutaan. Jälkiä hän tuo myöhemmin näyttelyihin kävijöiden tarkasteltavaksi. White Light Walk -teos on muistijälki eräältä kävelyretkeltä. Siihen on listattu värit, jotka taiteilija taipaleellaan havaitsi.

15. SIIRTOLAISUUS

Gill, Simryn
Itsekylväytyviä

Itsekylväytyvien pienet ja suuret siemenet, palot ja kävyt taiteilija keräsi teokseen Malesiasta, Australiasta ja Suomesta. Niihin hän kiinnitti pyörät alle. Taiteilijaa on askarruttanut se, miten ihmiset ja eliölajit liikkuvat maailmalla. Kasvit vaeltavat pitkiäkin matkoja, tosin ilman pyöriä käyttäen omia nokkelia keinojaan. Myös ihmiset liikkuvat paikasta toiseen. Aina kasvit eivät menesty uudessa ympäristössä, tai ainakin ne joutuvat sopeutumaan uusiin olosuhteisiin.

Collin, Marcus
Siirtolaisia Göteborgin satamassa (1914)

Satamalaiturilla käy kuhina, kun matkalaiset lastaavat tavaroitaan laivan kyytiin. Mukaan on otettu vain tärkeimmät asiat: perheenjäsenet ja pieni omaisuus, joka on pakattu nyytteihin ja laatikoihin. Nuoret ja vanhat lähtevät etsimään parempaa elämää meren takaa. Marcus Collin kuvasi usein ihmisjoukkoja ja sosiaalisia tilanteita, joissa ihmiset toimivat omilla tavoillaan.

16. KIERTOLAISET

Gauffier, Louis (mukaan)
Kreivi Gustaf Mauritz Armfelt mietiskelemässä Kustaa III:n ja Caesarin rintakuvien edessä

Vuoden 1793 lopulla Gustaf Mauritz Armfelt oli Firenzessä maanpaossa edustamiensa arvojen puolesta. Kreivin menestyksen ylle oli hiipinyt synkkiä pilviä. Ruotsissa olevia ystäviä vangittiin, joten paluu entiseen kotimaahan tuntui epätodennäköiseltä.

Huonetilan portaikosta avautuu näkymä yli laaksossa pilkottavan kaupungin ja sitä halkovan Arno-joen. Maalauksen näyttämö on täynnä viittauksia Armfeltin poliittiseen ideologiaan ja maailmankuvaan. Rooliasuja rakastava Armfelt viestii mustalla asullaan hovisurun aikaa. Kustaa III oli kuollut vuonna 1792, mutta mustan vaatteen suosio ranskalaisten aristokraattien piirissä laajensi värin rojalismin suuntaan, haluun uhrata henkensä kuninkaan puolesta. Armfelt esitetään hetkellä, jolloin hän on keskeyttänyt lukemisen, laskenut kirjan polvilleen ja katselee ajatuksiin vaipuneena suurten marttyyrihallitsijoiden Caesarin ja Kustaa III:n rintakuvia.

Cawén, Alvar
Sirkus Pariisissa

”Pyykit piiloon, sirkus tulee!”, oli tapana huutaa, kun sirkusseurue saapui paikkakunnalle. Kyläyhteisössä kiertolaiselämä herätti epävarmuutta ja pelkoa. Liikkuvaan elämäntapaan yhdistettiin laiskuus, juopottelu ja pahanteko, sillä olihan irtolaisuus rikkomus vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä kohtaan.

Silti boheemi reissuromantiikka kiehtoi. Ranskalaisvaikutteisessa taiteessa sirkus oli suosittu aihe. Sirkuksen kansainvälinen, eriskummallinen esiintyjäkaarti ja lumoavat numerot olivat tuulahdus eksotiikkaa. Myös matkalaisten tarinoissa riitti kuunneltavaa. Reissussa rähjääntyneet maanteiden kulkijat olivat entisajan tietotoimistoja, jotka välittivät uutisia kylästä toiseen.

17. SIELLÄ, TÄÄLLÄ

Silomäki, Jari
Otteita sääpäiväkirjastani: Latviasta samana päivänä kun tuli saartoi Sydneyn

Ennen kirjeet kulkivat päiviä postivaunuissa pitkin kuoppaisia teitä. Nyt tieto välittyy paikasta toiseen napin painalluksella. Nykytekniikan avulla tapahtumista maapallon toisella puolen saattaa tietää huomattavasti enemmän kuin kulman takana asuvan ystävän tekemisistä. Viestintävälineet kutistavat maailman.

Sääpäiväkirjan merkinnät kertovat, että Latviassa ollessaan valokuvataiteilija Jari Silomäen ajatukset ovat olleet Sydneyn metsäpaloissa. Miksi näin? Pohtimisen arvoista on, millä perustein valitsemme ne maailman tapahtumat, joista päätämme olla kiinnostuneita.

Italiasta toisen kodin löytänyt Ellen Thesleff vietti 1910-luvun lopun Suomessa, ja maalasi näkyjä Helsingin rannoilta ja satamasta. Purret ovat ankkurissa, mutta satamassa on läsnä lähdön mahdollisuus. Kaipaus kävikin ylitsepääsemättömäksi, ja Thesleff palasi Italiaan.

18. MATKA KATKEAA

Lauréus, Alexander
Katukuva Roomasta ; keskeneräinen

Taiteilijan uraansa edistääkseen turkulaissyntyinen Alexander Lauréus lähti Tukholman taideakatemiaan. Sieltä matka jatkui apurahan turvin Euroopan kulttuurikaupunkeihin. Taiteilijamatkat kulttuuriaarteiden äärelle olivat sukua ylhäisön grand tour -perinteelle.

Vuonna 1823 työn alla oli maalaus ihmisistä arkiaskareissaan roomalaisella kujalla. Mutta mitä ovat maalauksen vaaleat alueet, kenties ilmassa leijailevia haamuja? Huolella sommiteltu teos ei koskaan valmistunut. Se jäi keskeneräiseksi, kun taiteilija menehtyi yllättäen kuumetaudin seurauksena.

Palsa, Kalervo
Matkaliput tarkastetaan

Palsan teoksissa kuolema on läsnä, ja myös hänen elämänsä päättyi traagisesti. Tällä kertaa akvarellien tuttu luurankohahmo on konduktöörin asussa ja toimessa. Pahaa aavistamattomat matkustajat eivät näe väistämätöntä kohtaloaan. Verinen viikatemies tekee työtään tyytyväisenä. Tässä vaunussa ei yksikään matkusta pummilla!

19. KOTIINPALUU

Halonen, Pekka
Oijustie

Talonpoikaisnainen maalauksen etualalla on pysähtynyt ja kääntynyt. Aivan kuin hän pyytäisi meitä seuraamaan perässään. Halosen teoksessa näkyy yhtä aikaa nykyhetki ja tulevaisuus. Taiteilija maalasi teokseen oikopolun ja antoi ohjeet sen kulkemiseen. Huomaatko, mikä on matkan päämäärä?

Simberg, Hugo
Elämän virralla

Valkeakaapuinen lautturi ohjaa vakain ottein venettä kohti kaukaisuutta. Mukana kulkee aikakirjoja, viisauden symboleja tai avoimia tilintekoja ja kokemuksien kertymiä.

Elämän ja kuoleman teemat kiinnostivat Hugo Simbergiä. Teoksia kansoittavat kuolemanhahmot eivät ole pelottavia, vaan ihmisolentojen tuttavallisia ja lempeitä matkakumppaneita. Ne toimittavat omaa, elämänkulkuun kuuluvaa surumielistä tehtäväänsä. Ne ovat läsnä arjen pyörteissä ja saattelevat ymmärtäväisesti viimeisellä matkalla.

20. KAUKOKAIPUU

Ström, Carl-Erik
Tämä mies näkee ensimmäistä kertaa elämässään suuren meren. Juuri tällä hetkellä hän päättää hankkia veneen.

Tähän päättyy matkamme tällä erää. Ethän kuitenkaan työnnä matkalaukkuasi kovin syvälle sängyn alle, sillä matkakuume ei ole täysin parannettavissa, vaan se saattaa hyvinkin uusia.

Matkakuumetta-reitin tekijät:

Käsikirjoitus ja tekstit:

Henna Kontusalmi, taidehistorioitsija

Mukana myös:

Leena Hannula, museolehtori, Sinebrychoffin taidemuseo

Eija Liukkonen, tutkija, Valtion taidemuseo, Kehys

Anja Olavinen, museolehtori, Ateneumin taidemuseo

Minna Raitmaa, museolehtori, Nykytaiteen museo Kiasma

Valtion taidemuseo, 2010