Kansallisgalleria - Taidekokoelmat

Kalevalan ahoilla

Tervetuloa Kalevalan sadunomaiseen kuvamaailmaan! Kalevalan ahoilla –reitillä näet eri aikakausien taiteilijoiden tulkintoja Kalevalasta. Voit kulkea koko reitin maailman synnystä, loitsujen ja Sammon ryöstön kautta aina Väinämöisen viimeiseen loitsuun asti. Voit myös tarkastella teoksia yksittäisinä tarinoina. Toiminnalliset tehtävät ohjaavat ajatusten esille tuomiseen draaman, piirustus- ja valokuvaustehtävien sekä kolmiulotteisen työskentelyn kautta. Seikkailu alkakoon!

1. MAAILMAN SYNTY

Robert Wilhelm Ekman kohosi yhdeksi Suomen johtavista taiteilijoista 1800-luvun puolivälissä. Hän laati yli neljäkymmentä Kalevalan runoa kuvittavaa piirrosta, joista hän aikoi maalata suuret öljyvärityöt. Antiikin taiteen perinnettä mukaileva tyyli koettiin kuitenkin 1860-luvulla vanhentuneeksi, eikä töille löytynyt kustantajaa. Ilmatar on yksi harvoista piirrosten pohjalta toteutuneista teoksista.

Teoksessa Ilmatar voidaan nähdä laskeutumassa aaltoihin. Kalevalan tarinan mukaan

aikojen alussa oli vain vettä ja ilmaa. Kun Ilmatar laskeutui aaltoihin, sotka muni hänen polvelleen seitsemän munaa, joista yksi oli rautainen. Munat vierivät veteen ja niistä syntyivät maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet. Ilmatar muotoili käsillään niemet ja lahdenpoukamat, kyljillään rannat ja hietikot, jaloillaan lohiapajat ja karit. Kolmekymmentä vuotta Ilmatar kantoi Väinämöistä kohdussaan, kunnes tämä syntyi.

Tehtävä: Sotkan muna.

Puhalla pieni ilmapallo. Leikkaa sanomalehdestä pieniä liuskoja. Sekoita liisteri veteen paksuksi seokseksi. Kasta sanomalehden paloja liisteriin ja levitä yksi kerrallaan ilmapallon päälle. Päällystä ilmapallo kolmeen kertaan. Jätä ilmapallon suu näkyviin. Kun pinta on kuiva, puhkaise ilmapallo ja ota se pois paperimunan sisältä. Päällystä aukko. Voit maalata munan kuvastamaan maata, taivasta, aurinkoa, kuuta, tähtiä, pilviä tai rautaa. Munan pinnan voit halutessasi koristella liimaamalla siihen helmiä ja paljetteja.

2. MAAILMAN SYNTY

Ekman, Robert Wilhelm
Väinämöinen luo valon, luonnos Kaleva-aiheiseen piirrossarjaan

Synnyttyään Väinämöinen virui aalloissa viisi, kuusi vuotta, kunnes ajautui niemelle. Väinämöinen oli syntyjään sankari ja taitava loitsija. Ekmanin teoksessa Väinämöinen luo valon.

Kalevalan tarinoissa kerrotaan, että maailman luomiseen tuli avuksi ihmemies Sampsa Pellervoinen. Hän kylvi puita, joista yksi kasvoi jättiläistammeksi ja peitti auringonpaisteen. Väinämöinen huolestui ja alkoi etsiä puun kaatajaa. Merestä nousi peukalon kokoinen mies, joka kasvoi jättiläiseksi ja kaatoi tammen. Väinämöinen kaskesi maat ja ryhtyi kylvämään. Hän kutsui Ukko ylijumalaa antamaan sadetta, jotta sato kasvaisi hyvin.

Minkälaisen maailman sinä loisit? Onko nykymaailmassa joitain asioita joita haluaisit loitsia pois?

Tehtävä: Piirros

Tee lyijykynällä, hiilellä, tai tussilla piirros, jossa on näkymä unelmiesi maailmasta.

tuntematon
Jupiter lentää kotkan selässä

Jupiter oli alun perin roomalaisten taivaan ja sen ilmiöiden Jumala. Roomalaiset ovat samaistaneet Jupiterin kreikkalaisten ylijumala Zeukseen. Myös Väinämöisellä oli jumaluuteen liittyviä taitoja. Kuvassa Jupiter lentää kotkan selässä.

Jättiläismäistä kotkaa muistuttavaa lintua on Kalevalassa nimitetty Kokoksi. Tuonnempana kuvamatkallamme selviää, että Kokko esiintyy Kalevalan tarinoissa sekä auttavana että uhkaavana hahmona.

3. KILPALAULANTA

Ekman, Robert Wilhelm
Väinämöinen käsi kohotettuna makaavan miehen edessä

Väinämöinen oli tietäjä, samaani. Väinämöisellä oli paljon vanhaa tietoa, ja hän kykeni laulamaan tarinoita useita päiviä perätysten. Joukahainen, joka oli myös taitava loitsija ja tietäjä, harmistui Väinämöisen taidoista, sillä Joukahainen halusi olla paras. Joukahainen lähti Väinölän ahoille ja haastoi Väinämöisen tietojen mittelöön. Väinämöinen suuttui, alkoi loitsia ja lauloi lopulta Joukahaisen suohon. Pelastuakseen suosta, Joukahainen lupasi sisarensa Ainon Väinämöiselle.

Millaisista asioista syntyy kilpailutilanne? Miltä tuntuu olla alakynnessä? Entä hallita tilannetta ja olla voitolla? Voisivatko Joukahainen ja Väinämöinen tehdä sovinnon ilman että Joukahaisen tarvitsee luvata siskoaan Väinämöiselle?

Tehtävä: Kuuma tuoli

Valitkaa joukostanne henkilö, joka istuu tuoliin ja esittää Väinämöistä. Muut ryhmän jäsenet esittävät Väinämöiselle kysymyksiä liittyen kuvan tapahtumaan. Väinämöinen vastaa.

Toistakaa sama niin että tuolilla istuja esittää Joukahaista. Kuumassa tuolissa voi käydä vuorollaan istumassa muitakin Väinämöisiä ja Joukahaisia. Keskustelkaa tehtävän jälkeen siitä millaisia ajatuksia Väinämöisen ja Joukahaisen kertomat asiat teissä herättivät?

4. VÄINÄMÖINEN JA AINO

Gallen-Kallela, Akseli
Aino-taru, triptyykki

Gallen-Kallela oli kiinnostunut Kalevala-aiheesta läpi elämänsä, ja hän teki vuosien saatossa monia Kalevala-aiheisia teoksia. Aino-taru kertoo Ainon ja Väinämöisen kohtaamisen lisäksi koko Ainon tarinan.

Millainen tunnelma teoksen eri kuvissa on? Mitä Aino ja Väinämöinen voisivat sanoa toisilleen?

Kalevalan tarinat kertovat, että Väinämöinen ja Aino tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa Ainon ollessa vihdanteossa. Väinämöinen oli kovin ihastunut Ainoon, mutta Aino ei halunnut vaimoksi vanhalle miehelle.

Gallen-Kallelan Aino-taru on herättänyt myös muiden taiteilijoiden mielenkiinnon. Useimmiten heitä on kiehtonut teoksen keskimmäinen osa, josta he ovat tehneet oman tulkintansa. Ainon tarina on innoittanut myös mainosten tekijöitä. Esimerkiksi triptyykin keskimmäistä kuvaa on käytetty mainonnassa siten, että Väinämöisen tilalla veneessä istuu nainen ja vedessä pakeneva henkilö on mies.

Miten Gallen-Kallelan teos muuttuisi, jos nais-miesroolit käännettäisiin toisinpäin?

Tehtävä: Sarjakuva

Tee teoksen pohjalta kolmekuvainen sarjakuva, jossa nais-miesroolit ovat vaihtuneet. Voit jatkaa sarjakuvaa neljännellä ruudulla ja piirtää siihen keksimäsi lopun. Sarjakuvaan voi myös kirjoittaa puhe- tai ajatuskuplia.

5. AINON KOHTALO

Merikanto, Ukri
Terästila

Ukri Merikanto on suomalaisen modernistisen taiteen keskeinen nimi. Veistoksissaan hän käyttää materiaalina mm. kiveä ja terästä. Merikannon teosten aiheena on usein merellisyys.

Mitä ajatuksia Merikannon Terästila teos sinussa herättää? Millainen on teoksen tunnelma? Löytyykö Merikannon teoksesta yhtäläisyyksiä Alalääkkölän Aino-triptyykin kanssa?

Tehtävä: Kuvanveistäjä

Valitkaa pari. Päättäkää kumpi on kuvanveistäjä ja kumpi muovattavaa ainetta. Kuvanveistäjä "veistää" paristaan Ainoa tai Väinämöistä kuvastavan patsaan asettelemalla tämän haluamaansa asentoon. Kun patsaat ovat valmiita, kuvanveistäjät voivat kiertää katsomassa kaikki teokset. Patsaat voivat halutessaan antaa itselleen äänen, sanan tai lauseen. Vaihtakaa lopuksi osia ja keskustelkaa patsaiden tekemiseen, patsaana olemiseen ja patsaiden katseluun liittyvistä ajatuksista.

Alalääkkölä, Sirpa
Aino-triptyykki

Tässä Sirpa Alalääkkölän teoksessa Aino näyttäytyy hyvin erilaisena kuin miltei sata vuotta varhaisemmassa Akseli Gallen-Kallelan teoksessa Aino-taru. Alalääkkölän teos on kuitenkin kokonsa, aiheensa ja yksityiskohtiensa puolesta hyvin samankaltainen kuin Gallen-Kallelan. Alalääkkölää on sanottu postmodernistiksi taiteilijaksi hänen lainattuaan Gallen-Kallelan aihetta ja esittäessään sen punk-henkisesti vuonna 1988 valmistuneessa Aino-triptyykissä.

Alalääkkölän teoksessa Ainon pakeneminen näyttäytyy paitsi liikkeenä, myös suojautumisena piikkien taakse, jotka näyttävät nousevan ihosta. Aino on kuvattu pitkäsäärisenä ja hoikkana nuorena naisena. Teoksessa onkin nähtävissä tekijän puheenvuoro aikamme ulkonäköpaineisiin liittyen.

Alalääkkölän teoksille on tunnusomaista voimakkaiden värien käyttö ja teoksessa esiintyvän henkilön suhde maisemaan.

6. AINON KOHTALO

Albert Edelfelt asui ja opiskeli pitkiä aikoja Pariisissa. Hän keskittyi realististen ulkoilmamaalausten tekemiseen, ja veteen liittyvien aiheiden kuvaaminen oli hänelle mieluista.

Edelfeltin Aino kuvaa hetkeä, jolloin Aino istuu surullisena kivellä. Kalevalan tarinan mukaan Aino oli näkevinään veden usvassa neitoja kylpemässä. Hän riisui vaatteensa ja korunsa, ja meni veteen. Vedessä Aino tavoitteli kiveä, joka olikin vain auringon kimallusta ja vaipui aaltoihin siikojen siskoksi. Ainon mielestä oli parempi elää kalana vedessä kuin vanhan miehen vaimona.

Brotherus, Elina
Sarjasta The New Painting (2000-): Baigneuse de Saturnia 1

Omaelämäkerrallisuus ja tunteiden kuvaus on Elina Brotheruksen valokuville ominaista. Brotherus on taiteilijana usein itse myös teostensa malli. Niin myös tässä teoksessa. Yllä oleva teos asettautuu maalaustaiteen kylpijä-traditioon.

Opiskellessaan ranskan kieltä Brotherus kirjoitti pienille Post-It –lapuille ranskankielisiä sanoja. Hän valokuvasi myös kuvasarjan, jossa nämä kirjoitetut laput on liitetty niitä kuvaaviin esineisiin.

Tehtävä: Valokuvaus

Mieti millainen tunnelma Ainolla oli kivellä istuessaan tai miltä hänestä tuntui elää siikojen siskona. Kirjoita muistilapulle sana, joka kuvaa tilanteen tunnelmaa ja/tai Ainon tunteita. Ottakaa pareittain valokuvat toisistanne siten, että kuvattava ottaa kirjoittamaansa tunnetilaa kuvaavan asennon ja ilmeen. Kiinnittäkää muistilappu kuvattavaan henkilöön tai johonkin esineeseen, jonka haluatte kuvassa näkyvän.

7. JOUKAHAISEN KOSTO

Lucander, Robert
Yksi luoti jäljellä

Tässä Robert Lucanderin teoksessa korostuu katseen voima.

Millainen tunne kuvassa olevalla henkilöllä on? Onko henkilö mies vai nainen?

Teos on maalattu puulle. Millaisen vaikutelman kasvoilla näkyvät puunsyyt tekevät?

Lucanderin teos on tehty lähes sata vuotta Gallen-Kallelan Joukahaisen kosto -teoksen jälkeen. Molemmissa teoksissa kasvojen ilmeet ja katseen suunta luovat tiheän tunnelman ja viittaavat kuvan henkilön ajatukseen siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ketä teoksen henkilö mahtaa katsoa? Vai onko katse reaktio johonkin asiaan, jonka kuvan henkilö on juuri kokenut?

Tehtävä: Naamio

Muovaile muovailuvahasta suunnilleen kasvojesi kokoinen valitsemaasi tunnetilaa kuvaava naamio. Laita sitten muovaillun naamion päälle kelmua. Leikkaa kipsinauhasta pieniä paloja, kasta ne yksitellen veteen ja aseta kelmun päälle. Päällystä koko naamio kipsinauhalla kahteen kertaan. Kipsinauha kovettuu nopeasti ja valmis kipsinaamio lähtee nostamalla irti alustastaan. Naamion voi maalata ja koristella. Voit kiinnittää kuminauhan naamion sivulta sivulle neulaa apuna käyttäen.

Gallen-Kallela, Akseli
Joukahaisen kosto (Joukahainen vaanimassa)

Joukahaisella oli suru sydämessä. Hän oli menettänyt sisarensa Ainon, ja syytti Väinämöistä Ainon kuolemasta.

Gallen-Kallela on tallentanut teokseensa hetken, jolloin kostoa hautova Joukahainen on tehnyt ratkaisunsa. Hänen katseensa ja asentonsa ovat suuntautuneet eteenpäin.

Mitä Joukahaisen äidin asento kuvan oikeassa laidassa viestii? Mitä teoksessa esitetyn alueen ulkopuolella voisi olla ja mitä Joukahainen siellä näkee?

Joukahaisen käsi hamuaa käärmeen myrkyllä kastettua nuolta. Kalevalan tarinat kertovat, että Joukahainen löysi Väinämöisen meren aalloilta ja ampui tämän hevosen. Väinämöinen ajelehti itkien aalloilla monta päivää ja yötä, kunnes jättiläismäinen kokkolintu otti Väinämöisen selkäänsä ja kantoi hänet Pohjolaan.

8. VÄINÄMÖINEN LOITSII

Ekman, Robert Wilhelm
Väinämöinen laulaa loitsuja. Kuusen latvasta nousee mieshahmo.

Väinämöinen ei viihtynyt pimeässä Pohjolassa vaan kaipasi takaisin Väinölään. Pohjan akka pyysi Väinämöistä takomaan Sammon. Jos Väinämöinen onnistuisi, hän saisi Pohjan akan tyttären. Väinämöinen ei osannut takoa Sampoa, mutta lupasi toimittaa seppä Ilmarisen Sampoa takomaan. Ilmarinen ei ollut halukas lähtemään Pohjolaan. Väinämöinen houkutteli Ilmarisen katsomaan loihtimaansa kuusta, jonka latva kurkotteli kuuta ja tähtiä. Kuusen luona Väinämöinen nostatti tuulen, joka kuljetti Ilmarisen Pohjolaan.

Mitä Ilmarinen sanoo Väinämöiselle lentäessään kohti Pohjolaa?

Tehtävä: Sadutus

Kertokaa ryhmissä satu siitä, millainen Ilmarisen lentomatka Pohjolaan oli, ja mitä Pohjolassa tapahtui. Voitte kertoa sadun niin että jokainen kertoo vuorollaan yhden lauseen.

9. SAMMON TAONTA

Ekman, Robert Wilhelm
Tuulet puhaltavat ahjoon, luonnos Kalevala-aiheiseen piirrossarjaan

Pohjolassa Ilmarinen kuuli että Sampo on ihme-esine, joka tuo rikkautta, onnea ja valtaa omistajalleen. Niin Ilmarinen alkoi takoa. Sampo nousi Ahjosta, ja Ilmarinen takoi siihen jauho-, suola-, ja rahamyllyn. Pohjan akka laittoi Sammon yhdeksän lukon taakse turvaan, mutta ei aiemmasta lupauksestaan huolimatta antanut tytärtään Ilmariselle.

Sammosta on käytetty myös nimitystä "kirjokansi", joka viittaa taivaankannen kannattajaan. Sammolla oletetaan olevan jonkinlaiset jalat, joiden avulla se pysyy pystyssä sekä reiät, joista tulee viljaa, suolaa ja rahaa. Tänä päivänä Sampo näkyy esimerkiksi pankin nimenä. Sammon ulkonäöstä ei ole tarkkaa tietoa. Sen sijaan tämän ihme-esineen vaatima työmäärä näkyy teoksessa. Tuulet puhaltavat ahjoon ilmaa, jotta tuli loimuaisi ja Sampo saataisiin taottua. Kuvan etualalla on Ilmarinen työn touhussa takanaan apumiehiä. Millaisia sepän työvälineitä löydät kuvasta? Sampoa kuvataan esineeksi, joka tekee omistajansa onnelliseksi. Mikä tekee sinut onnelliseksi, ja millaisen Sammon sinä rakentaisit?

Tehtävä: Äänimaisema

Muodostakaa ryhmiä ja miettikää millaisia ääniä kuvaan voisi liittyä. Tehkää ääniä kehollanne ja suullanne. Voitte käyttää lisänä myös erilaisia äänilähteitä kuten soittimia tai arkisia esineitä. Tehkää pienryhmissä äänimaisema, jolla on selkeä alku, keskikohta ja loppu. Kiinnittäkää huomiota äänen voimakkuuden vaihtelevuuteen. Voitte myös tehdä moniäänisen kokonaisuuden, jossa tuotetaan samanaikaisesti useita erilaisia ääniä. Onko äänillä jokin tietty rytmi? Esittäkää äänimaisema niin, että esittävä ryhmä tuottaa ääniä kuvaa katsovien ryhmien takana. Näin katsojat saavat kokemuksen kuvasta äänten kera. Keskustelkaa äänimaiseman herättämistä ajatuksista.

10. KANNEL KALAN LEUKALUUSTA

Virolainen, Heikki W.
Kultakielinen kala

Kalevalan viimeisen runon tapahtumat kiinnostivat Heikki Virolaista. Tässä näemme hänen teoksensa kultakielisestä kalasta. Teoksen nimi tuo mieleen Väinämöisen kauniisti soivan kalanluisen kanteleen.

Tehtävä: Elävä patsas

Muodostakaa pienryhmiä. Tehkää ryhmänne jäsenistä patsas, joka kuvastaa kalaa. Keksikää patsaallenne tapa liikkua, mutta kiinnittäkää huomiota siihen että patsas pysyy kokonaisena. Tuottakaa yhdessä ääntä, joka sopii patsaaseenne. Jähmettykää lopuksi paikoillenne.

Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtivät veneellä soutaen Pohjolaan hakemaan omaa osuuttaan Sammosta. Yhtäkkiä vene jäi jumiin aalloille. Sen alla oli jättiläishauki, jonka Väinämöinen halkaisi miekallaan. Hauen pyrstö vajosi aaltoihin, mutta suuri pää jäi veneeseen. Väinämöinen vei jättiläishauen pään rantaan ja teki sen leukaluusta kanteleen kopan ja hampaista naulat. Kielet hän otti hiiden ruunalta. Kannel soi kauniisti Väinämöisen soittaessa.

11. SOITON LUMO

Ekman, Robert Wilhelm
Väinämöisen soitto, luonnos

Väinämöinen oli taitava kanteleen soittaja. Hän soitti niin lumoavasti, että kaikki metsän eläimet ja metsän väki tulivat kuuntelemaan hänen soittoaan. Myös Ilmatar, Kuutar ja Päivätär laskeutuivat taivaalta soittoa kuulemaan.

Tehtävä: Yksityiskohtien rajaaminen

Tarkastele Ekmanin ja Castiglionen teoksia tyhjän diakehyksen läpi. Voit käyttää rajaajana myös pahvista leikkaamaasi kehystä. Kuljeta rajaajaa printatun teoksen päällä ja valitse teoksesta yksityiskohta, joka herättää mielenkiintosi. Esitelkää vuorotellen valitsemanne yksityiskohdat ja keskustelkaa niistä. Voitte myös maalata tai piirtää valitsemanne yksityiskohdan mallin mukaan.

Castiglione, Giovanni Benedetto
Orfeus soittaa eläimille

Giovanni Benedetto Castiglione oli yksi vaikutusvaltaisimmista taiteilijoista 1600-luvun puolivälissä. Hän oli kiinnostunut mytologiasta, muodonmuutoksista, sekä elämän totuuden etsimisestä.

Orfeus oli kreikkalaisessa mytologiassa muusa Kalliopen poika. Hän sai Apollonilta lahjaksi lyyran. Orfeus soitti niin kauniisti, että luonto heräsi kuuntelemaan hänen soittoaan ja vuoret tulivat lähemmäksi kuullakseen sitä paremmin. Castiglione on kuvannut Orfeuksen shamaanina, joka soitollaan kesytti villieläimet.

Paitsi soittotaito, myös onneton rakkaus yhdistää Orfeusta ja Väinämöistä. Kuten Väinämöinen, myös Orfeus vaipui epätoivoon menetettyään puolisonsa. Orfeus olisi saanut puolisonsa takaisin, jos olisi malttanut olla katsomatta taakseen; Väinämöinen olisi ehkä saanut Ainonsa, jos olisi tunnistanut kalaksi muuttuneen Ainon morsiamekseen. Erona oli, että Orfeus ja Eurydike rakastivat toisiaan, Aino puolestaan ei halunnut Väinämöisen puolisoksi.

12. SAMMON RYÖSTÖ

Simberg, Hugo
Väinämöinen ja Ikiturso

Mielikuvitusaiheet ja omaperäiset luonnonvoimia kuvaavat hahmot ovat tyypillisiä Simbergin teosten aiheita. Ollessaan Gallen-Kallelan oppilaana vuosina 1895 ja 1897 Simberg sai vaikutteita Kalevala -aiheista. Simbergin tyyliä ei osattu arvostaa 1800-luvun taidekouluissa. Onneksi Gallen-Kallela rohkaisi Simbergiä pitämään kiinni omasta tyylistään, muuten olisimme ehkä jääneet ilman tätä sadunomaista teosta, joka kuvaa Sammon ryöstöretkeä.

Kun Väinämöinen oli Sampoineen palaamassa Väinölään veneellänsä, alkoi Lemminkäinen Väinämöisen varoittelusta huolimatta laulaa riemusta. Kurki pelästyi Lemminkäisen laulua ja kirkaisi Pohjolan yllä herättäen sen väen. Kun Louhi huomasi Sammon ryöstetyksi, hän loitsi veden hirviön Iku-Turson venettä kaatamaan ja tuhoamaan Väinölän miehet. Väinämöinen otti Iku-Tursoa korvista ja manasi sen syvyyksiin ikuisiksi ajoiksi. Iku-Turso sai kuitenkin pitää henkensä, luvattuaan, ettei koskaan enää ahdistele ihmisiä.

Entä kuka on tuo mies, joka seisoo teoksen oikeassa reunassa katse ylöspäin suunnattuna? Mitä hän mahtaa tarkastella?

Tehtävä: Piirros

Piirrä mitä teoksessa oleva mies mielestäsi näkee tai millaisessa vedenalaisessa maailmassa Iku-Turso asustaa. Voit myös piirtää muita asioita, joita ajattelet olevan tässä kuvatun tapahtuman ulkopuolella.

13. SAMMON PUOLUSTUS

Gallen-Kallela, Akseli
Sammon puolustus

Tämän Gallen-Kallelan teoksen Sammon puolustuksesta voit nähdä värikkäänä kattofreskona Suomen kansallismuseossa.

Teos kuvaa kohtausta, jossa Louhi loihti itsensä jättiläislinnuksi tavoittaakseen Sammon ryöstäjät. Kerrotaan että linnun siivet olivat kuin veneen laidat ja kynnet kuin viikatteet. Taistelussa Sampo tippui veteen ja särkyi. Vain kansi jäi Louhelle, mutta Sammon palaset ajelehtivat Väinölän rannoille. Kerrotaan että Sammon ansiosta Väinölän maat antoivat hyvän sadon.

Tehtävä: Hidastettu liike ja valokuvaus

Pohtikaa mitä teosta kuvaavan hetken jälkeen tapahtuu ja millainen loppu tapahtumalla on.

Esittäkää sitten pienissä ryhmissä Sammon puolustus –teoksen tapahtuma alusta loppuun hidastettuna liikkeenä. Pyytäkää katsojina olevia valokuvaamaan esityksen alku, keskikohta ja loppu. Tulostakaa otetut valokuvat ja liimatkaa ne alustalle kolmen kuvan sarjoiksi, niin että kussakin kuvasarjassa näkyy tapahtumien kulku alusta loppuun.

Kunisada
Näyttelijä Ichikawa Danjuro VII näytelmässä Sakigake Genji no kiba musha (Taisteluun kiiruhtava Minamoto-ratsumies)

Kunisada (1786-1865) on yksi tunnetuimmista japanilaisten puupiirrosten tekijöistä. Hän suunnitteli laajan kirjon perinteisiä ukiyo-e aiheita kuten Kabuki, historialliset tapahtumat ja kauniit naiset. Sana ukiyo-e tarkoitti muuttuvaa maailmaa.

Japanilaisissa puupiirroksissa henkilöhahmoja ei välttämättä esitetä kokonaisina. Kolmen vedoksen kuvasarjat, triptyykit esittävät tapahtumat katkelmallisina, ikään kuin valokuvallisina otoksina.

1800-luvun lopun eurooppalaiset kuvataiteilijat saivat vaikutteita japanilaisista vedoksista. Japanilaisvaikutteisuudesta syntyi japonismi, joka vaikutti myös suomalaiseen kuvataiteeseen. Gallen-Kallelan teoksessa Sammon puolustus on nähtävissä selviä vaikutteita ukiyo-e vedoksista, kuten sommittelu, varjottomuus ja tummat ääriviivat.

14. KULLERVO PAIMENESSA

Pyhä Rocchus oli ruttopyhimys, jonka puoleen käännyttiin ruttoon sairastumisen välttämiseksi. Kuten tässäkin teoksessa, Rocchus kuvataan usein pyhiinvaeltajien sauva kädessään. Keskiajalla Euroopassa oli useita ruttoepidemioita. Pyhän Rocchuksen kerrotaan olleen ranskalainen ylimys, joka eli vuosina 1295-1327. Hän teki nuorena miehenä pyhiinvaelluksen kohti Roomaa ja paransi matkallaan ruttoon sairastuneita. Puhuttiin ihmeparantumisista. Rocchus sairastui kuitenkin itse ja vietti aikaansa metsässä, jonne ystävällinen koira toi hänelle leipää.

Mitä Rocchuksen asento viestii? Kertooko se jotain siitä, mitä hän sanoo koiralle?

Tehtävä: Postikortti yksinäiselle

Ota valokuva jostain omasta mielestäsi mieltä ilahduttavasta asiasta. Tulosta kuva ja liimaa se kartongille. Kirjoita kuvan taakse lohduttava viesti. Voit lähettää kortin haluamallesi henkilölle, tai voitte ripustaa näyttelyn tekemistänne postikorteista.

Keinänen, Sigfrid August
Kullervo paimenessa

Myös Kullervo vietti aikaansa luonnonhelmassa. Hänelläkään ei ollut seuranaan muita ihmisiä.

Millainen tunnelma yllä olevassa kuvassa on? Jos kuvassa olevalla Kullervolla olisi päänsä yläpuolella ajatuskupla kuten sarjakuvissa, mitä siinä lukisi?

Kalevalan tarinat kertovat että Kullervo oli orpo ja että hänet oli annettu Ilmariselle orjaksi. Vaikka Kullervo oli vahva mies, Ilmarisen emäntä laittoi hänet paimeneksi. Paimenen työtä ei arvostettu ja siihen kelpuutettiin vanhukset ja lapsetkin. Kaiken kukkuraksi Ilmarisen emäntä oli leiponut eväsleivän sisään kiven. Kun Kullervo leikkasi puukollaan leivästä palasen, puukko meni rikki. Kullervo tuli hyvin surulliseksi, sillä puukko oli tärkeä muisto hänen isästään.

15. KULLERVON KIROUS

Gallen-Kallela, Akseli
Kullervon kirous

Tarkastele teoksen säätilaa.

Löydätkö yhtäläisyyksiä säätilan ja Kullervon mielialan välillä?

Tässä Gallen-Kallelan teoksessa Kullervo on vihainen Ilmarisen emännälle tämän leivottua kiven eväsleivän sisään. Teos kuvaa hetkeä jolloin Kullervon mielen täyttää raivo ja hän päättää kostaa.

Miten viha ja raivo näkyvät teoksessa ja Kullervon asennossa? Millaiset asiat herättävät kostonhalua?

Kalevalan tarinoissa kerrotaan Kullervon

ajaneen paimentamansa karjan suohon ja keränneen uuden karjan susista ja karhuista. Ne Kullervo usutti Ilmarisen emännän kimppuun. Se oli emännän loppu.

Tässä Lucanderin teoksessa tunne näyttäytyy kasvojen ilmeestä. Vaikka teoksessa ei näy henkilön asentoa, silmien katse ja suun asento kertovat kuvassa olevan henkilön tunnetilasta.

Kasvojemme ilmeet kertovat tunteistamme ja reaktioistamme arkipäivän tapahtumiin. On sanottu että ilmeet kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Tehtävä: Ilme kiertää ringissä

Aiheena on tunteiden ilmaiseminen kasvojen ilmeillä. Istuutukaa piiriin ja sopikaa kuka aloittaa. Aloittaja ottaa kasvoilleen jotain tunnetilaa kuvaavan ilmeen ja pitää sen kasvoillaan niin että kaikki ehtivät nähdä sen. Sitten hän ”ottaa ilmeen käteensä” ja antaa sen vieressä istuvalle, joka toistaa aloittajan lähettämän ilmeen ja antaa sen edelleen eteenpäin. Kun yksi ilme on kiertänyt, laitetaan seuraava ilme liikkeelle. Keskustelkaa ilmeistä ja niiden viesteistä.

16. MARJATTA JA VÄINÄMÖISEN LÄHTÖ

Nuori tyttö Marjatta viihtyi paimenessa ja luonnon helmassa. Eräänä päivänä tapahtui ihme. Metsän puolukka keikautti itsensä Marjatan suuhun. Marjatta tuli puolukasta raskaaksi ja synnytti poikavauvan. Kun Väinämöinen kuuli tästä, hän aavisti että poika tulisi ottamaan häneltä mahdin. Niin Väinämöinen julisti että poika on vietävä suolle ja surmattava. Silloin vasta kaksiviikkoinen poika puhui ja sanoi Väinämöiselle ettei Väinämöistäkään ollut rangaistu, vaikka Aino hukuttautui hänen takiaan. Niin ristittiin Marjatan poika Karjalan kuninkaaksi.

Gallen-Kallela, Akseli
Väinämöisen lähtö

Koska Marjatan pojasta oli tullut Karjalan kuningas, Väinämöinen päätti lähteä. Hän loitsi viimeisen kerran itselleen vaskisen veneen ja meni sinne, mihin maailma päättyy. Sankari oli lähtenyt.

Millainen tunnelma kuvassa on? Miltä lähdön hetki tuntuu?

Tehtävä: Ilme kiertää ringissä

Pohtikaa millaisia tunteita Väinämöisen lähtö herätti? Aiheena on tunteiden ilmaiseminen kasvojen ilmeillä. Istuutukaa piiriin ja sopikaa kuka aloittaa. Aloittaja ottaa kasvoilleen jotain tunnetilaa kuvaavan ilmeen ja pitää sen kasvoillaan niin että kaikki ehtivät nähdä sen. Sitten hän ”ottaa ilmeen käteensä” ja antaa sen vieressä istuvalle, joka toistaa aloittajan lähettämän ilmeen ja antaa sen edelleen eteenpäin. Kun yksi ilme on kiertänyt, laitetaan seuraava ilme liikkeelle. Keskustelkaa ilmeistä ja niiden viesteistä.

17. PÄIVÄT MENEVÄT, TOISET TULEVAT

"Aika kuluu, päivät menevät, toiset tulevat. Taas minua tarvitaan, uuden sammon saattajaksi kansalleni, uuden soiton suorijaksi." (Suomen lasten Kalevala, s.176) Näin lausui Väinämöinen mennessään. Hän jätti Suomen kansalle jälkeensä kanteleen ja soiton sekä laulut.

Kalevalan ahoilla -reitin tekijät:

Käsikirjoitus ja tekstit:

Anna-Tuulia Iivari, korkeakouluharjoittelija

Mukana myös:

Leena Hannula, museolehtori, Sinebrychoffin taidemuseo

Eija Liukkonen, tutkija, Valtion taidemuseo, Kehys

Anja Olavinen, museolehtori, Ateneumin taidemuseo

Minna Raitmaa, museolehtori, Nykytaiteen museo Kiasma

Valtion taidemuseo, 2010