Kansallisgalleria - Taidekokoelmat

Sodan kuvat

Sodan kuvat -reitillä tarkastellaan, kuinka eri aikakausien taiteilijat

meillä ja muualla ovat kuvanneet sotia ja levottomuuksia. Seuraamme

sotureita kunnian kentille ja katsastamme kotirintaman uurastusta. Se on

menoa nyt! (2009)

1. Sodan kuvat

Sodan melskeissä vanhat patsaat kaatuvat ja voittajasankareiden kuvat nostetaan jalustalle. Irvokas tosiasia on, että kautta taiteen historian erilaiset selkkaukset ja kriisit ovat pitäneet taiteilijat työstä kiireisinä.

Sodan raakuuksien ilmaiseminen sanoin saattaa tuntua vaikealta. Joskus ääneen puhuminen ei ole lainkaan mahdollista. Sodan kuvat -reitin teokset kertovat, että taide voi kiertää kiellot ja koskettaa syvältä. Vaikka sotateokset saattavat olla synkkiä, taiteilijoiden työn taustalla piilee toive yhteisymmärryksestä ja rauhan ajasta.

2. RISTIRIIDAT

Goya, Francisco
He eivät pääse yhteisymmärrykseen (No se convienen)

Goyan Sodan kauhut -sarjasta tuli sodanvastainen taiteen klassikko. Goya kuvasi sissisotaa, jota espanjalaiset kävivät maahan tunkeutunutta Napoleon Bonaparten armeijaa vastaan vuosina 1808 -1814. Napoleon ajoi kuninkaallisen perheen maanpakoon ja asetti veljensä Josephin Espanjan valtaistuimelle vuonna 1808.

Palsa, Kalervo
nimetön

Kalervo Palsan maalausten maailmankuva on väkivaltainen ja mustan huumorin ryydittämä. Palsa sai teoksiinsa vaikutteita taiteen historian tunnetuista kuolemankuvista ja sotahistoriasta. Pop-kulttuurin ilmaisutavat, kuten sarjakuvat kiinnostivat taiteilijaa yhtä lailla.

Sitaatti "Hommes soyez vigilants", olkaa valppaita, on peräisin tsekkiläiskirjailija Julius Fucíkilta. Natsit vangitsivat, kiduttivat ja lopulta tappoivat vastarintaliikkeeseen kuuluneen miehen. Kuolemansa jälkeen Fucíkista tuli kansallissankari kommunistisessa Tsekkoslovakiassa.

3. PARAATI, TEATRAALISUUS

Levo, Einari
Paraati

Einari Levon grafiikantyössä tinasotaväkeä eri aikakausilta on liittynyt yhteiseen rintamaan. Taistelutahtoa löytyy: ritari nostaa miekkansa haarniska kolisten ja joukon johdossa torveen puhaltaa ylväs ratsumies. Rivit näyttävät kuitenkin rakoilevan pahasti, eikä sekalainen seurue muutenkaan edusta sotilaallista kuria ja arvovaltaa.

Ekman, Robert Wilhelm
Kustaa II Adolf ja hänen sotaneuvostonsa Würzburgissa, luonnos

R.W. Ekmanin 1600-luvun sodankäyntiä kuvaavassa luonnoksessa välittyy tunnelma, jossa sodan valmistelu oli teatteria. Kunniaa ja jaloutta ilmensivät hallitsijan muista selvästi erottuva asu sekä hänen ylös kohotettu kätensä. Teltta viittasi Rooman mahtavuuteen. Taistelut olivat suuria näytöksiä, jotka kestivät yleensä yhden päivän. Sotilaat asuivat leireissä ja heitä kuoli enemmän tauteihin kuin taisteluissa.

Kuningas Kustaa Aadolf lähti voitollisine sotajoukkoineen keisarin liittolaisia vastaan lounaiseen Saksaan ja valloitti Main-virran rannalla sijaitsevan Würzburgin kaupungin. Oli määrä rynnätä linnaan, ja suomalaiset valittiin käymään etupäässä. Linna valloitettiin ja voittajat saivat saaliikseen suuria aarteita.

Tästä kirjoitti siihen aikaan eräs ruotsalainen virkamies: "Meidän Suomen poikamme, jotka nyt tottuvat viinimaan oloihin, eivät vähiin aikoihin aikone Savoon palata. Liivin sodassa heillä usein ei ollut ravintona muuta kuin vettä ja homehtunutta, karkeata leipää ja kaljakeitosta; nyt Suomen mies tekee kypärissään kylmää kastiketta viinistä ja sämpylästä."

4. SODAN KUVAUSTAPOJA

Mäkilä, Jarmo
Sarjakuvasta Aavekaupunki

"Helsinki on hävitetty, kadonnut kartalta yhdessä yössä!"

Taidemaalari Jarmo Mäkilän sarjakuva-albumi Aavekaupunki perustuu runoilija Arto Mellerin samannimiseen, tulevaisuuteen sijoittuvaan fantasianäytelmään.

Mäkilä, Jarmo
Sarjakuvasta Aavekaupunki

Sarjakuvaoriginaalien pian autioituva kaupunki näyttää olevan Helsinki – siihen viittaa tulimereen sortuva Suurkirkon kupoli.

5. SODAN KUVAUSTAPOJA

Tiepolo, Giovanni Domenico
Kreikkalaiset tunkeutuvat Troijaan

Maalauksen aihe perustuu roomalaisen

runoilijan Vergiliuksen Aeneis-runoelman

kertomukseen Troijan tuhosta.

Taiteilija yhdistää kuvassa useita

vaiheita Aeneaan kertomuksesta.

Oikealla kreikkalaiset hyökkäävät Troijaan (l. Troiaan)

viekkaudella saatetun puuhevosen sisuksista:

"Tuotuna keskeen kaupungin hepo korkea syytää

miehiä kohdustaan, tuliroihuja ilkkuen viskoo

hurja Sinon; tuhannet monet niin pariportteja uhkaa - "

(Aeneis, II kirja, 328-330)

Taistelu on kauhea:

"Sortuu vanhan kaupungin ikiaikojen mahti.

Ruumiit retkottaa kasapäin hajallaan kadut täyttäin,

ihmisten asunnot, jumalain pyhät temppelisuojat.

Heitä ei henkeään vain verivirtaan iliolaiset;

valtaa voitetut myös sydänseutuun nouseva uljuus,

kuolevat voittoisat danait, mihin katsonet suinkin

hirveän murheen näät, pelon, ruumisröykkiöt runsaat."

(Aeneis, II kirja, 364-369)

(Vergilius: Aeneis, suom. Päivö Oksala, Porvoo 1972)

Palsa, Kalervo
Suojelusenkeli

"Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, hänt' ihana enkeli kotihin vie. Niin pitkä on matka, ei kotia näy, vaan ihana enkeli vierellä käy." (Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, sanat Immi Hellén, säv. P.J. Hannikainen)

Kuva enkelistä, joka valvoo lasten matkantekoa yli ryöppyävän joen, on monelle tuttu lapsuusmuisto. Kalervo Palsa varioi alkujaan saksalaista, painokuvana levinnyttä suojelusenkeli-aihetta useassa maalauksessaan. Omalle synkälle tyylilleen Palsa pysyi uskollisena. Eräässä teoksessa lapsosia saattelee kohti lahoa siltaa enkeliksi naamioitunut luuranko.

Vuoden 1970 vesivärityössä suojelusenkeli viittoo tietä hävittäjä-laivueelle. Alapuolella vaahtoaa meri. Myös enkeli on saanut rintaansa koneiden kylkiin maalatun pyöreän maatunnusmerkin, kokardin. Vai onko ympyrä sittenkin maalitaulu, joka vain odottaa kymmenen pisteen osumaa?

6. SODAN KUVAUSTAPOJA

Saukkonen, Teemu
Maihinnousu

Teemu Saukkosen maalauksen tankki vaikuttaa aluksi aika söpöltä. Siinä tuo Normandian maihinnousun työmyyrä mennä viipottaa eteenpäin, leuka pystyssä ja tohkeissaan. Saukkonen on levittänyt paksulti punaista maalia hiilellä hahmottelemansa tankin päälle. Tarkemmin katsottuna lopputulos onkin karmiva. Melkein kuin kuva tuhokoneesta olisi maalattu oikealla verellä.

7. SODAN KUVAUSTAPOJA

Jantunen, Antti
Kiikarissa

1960–70-lukujen vaihteessa levottomuudet eri puolilla maailmaa herättivät huolestuneisuutta. Samaan aikaan tietoisuus luonnon saastumisesta lisääntyi.

Ajankohdan jännittyneeseen ilmapiiriin sopivasti Antti Jantunen tarkasteli maalauksissaan Kiikarissa ja Pyssy maailmaa kiväärin tähtäimen läpi. Kohteeksi tarkentui sekä sotilaspukuinen lähimmäinen että saasteiden uhkaama maisema.

8. SODAN KUVAUSTAPOJA

Abidin, Adel
Welcome to Baghdad

Welcome to Baghdad on kuvitteellisen Abidin Travels -matkatoimiston tuottama sekopäinen mainospätkä. Se puffaa Irakin pääkaupunkia matkakohteeksi niille, jotka haluavat lähteä elämänsä lomalle.

Ääninauhalla leveää jenkkienglantia puhuva opas listaa Baghdadin must-asiat, joita ovat mm. vauhdikas katuelämä, jännittävät retket ja säkenöivä yöelämä. Samalla katsojalle näytetään katujen anarkiaa, mätäneviä ruumiskasoja, vangitun miehen teloitus, tuskaisia äitejä jne.

Videoteoksen teho syntyy kuvan ja sanan äärimmäisestä ristiriidasta. Baghdadissa syntynyt, nykyisin Suomessa työskentelevä kuvataiteilija Adel Abidin käyttää aseenaan huumoria, joka on mustempaa kuin yö. Katsojaa ei naurata yhtään.

9. SODAN KUVAUSTAPOJA

Mäkinen, Pekka
Komppaniapäällikön hautajaissaattue

Komppaniapäällikön hautajaissaattue kuuluu Pekka Mäkisen varhaistuotantoon. Ajalta ovat peräisin järkyttävät aiheet, kuten kuvat hirtetyistä ja yliajetuista. Teoksensa Mäkinen kuitenkin toteutti esteettisesti tyylitellen. Myös tässä nähtävässä kuvassa tunnelma on raskaasta tarinasta huolimatta runollisen kaihoisa. Etäällä kulkevan saattueen alakuloisuuden voi aistia.

10. SOTILAS JA SUBJEKTIIVISUUS

Schjerfbeck, Helene
Haavoittunut soturi hangella

Kotimaan historiaan liittyviä aiheita suosittiin Suomen taiteessa 1800-luvun lopulla. Suomen sota (1808-1809) eli tappiollinen Venäjää vastaan käyty puolustussota on tämän teoksen innoittaja. Maalaus koivun runkoon nojaavasta suomalaissoturista oli vasta 17-vuotiaan taiteilija Helene Schjerfbeckin ensimmäinen huomattava näyttö historiamaalauksen saralla.

Maalauksessa on otaksuttu olevan piilotettua kritiikkiä entistä emämaata Ruotsia kohtaan, joka oli sodassa hyväksikäyttänyt ja hylännyt Suomen. Yksinäisen rivijäsenen kohtalossa tiivistyy koko sodan henki. Maalausta on toisaalta pidetty Schjerfbeckin verhottuna omanakuvana. Sairasteleva taiteilija koki yksinäisyyttä, ja sivullisuuden teemat toistuivat hänen myöhemmässä tuotannossaan.

Palsa, Kalervo
Sotilaan muotokuva

– Minkälaista se on ihmistä ammuta? kysyi Hauhia.

– Mie en tiiä. Mie en oo ampunt ko vihollissii, vastasi Rokka. (Väinö Linna, Tuntematon sotilas)

Kalervo Palsan maalauksessa sotilas on luurankokasvoinen kone, joka on menettänyt inhimilliset piirteensä toimiessaan osana suurempaa tuhokoneistoa. Rintamalla tappaminen määrittää sotilaan identiteettiä, kun taas siviilissä toisen ihmisen vahingoittamisen kielto on ehdoton.

Tuntemattoman sotilaan vääräleuka alikersantti Antero Rokka neuvoo alokas Hauhiaa selvittämään omaatuntoa painavan ristiriidan yksinkertaisesti noudattamalla asioista paremmin tietävien käskyjä.

11. SOTILAS JA SUBJEKTIIVISUUS

Palsa, Kalervo
nimetön

Kalervo Palsa maalasi monia kuvia sodan runtelemista miehistä. Sota ei näiden miesten kohdalla päättynyt rauhan tuloon. Oma pommituksissa raunioitunut keho muistuttaa sodan olemassa olosta.

Saarinen, Yrjö
Lepohetki

Maalauksessa Lepohetki Yrjö Saarinen on yhdistänyt kaksi häntä kiehtonutta aihetta: sotaväen arkiaskareet ja ajan taiteessa suositun auringonpalvonnan teeman. Saarinen kuvaili omaa sotamiehen olemustaan sanoilla "täinen ja paiseinen", sen sijaan maalauksen auringossa kylpevät, salskeat nuorukaiset uhkuvat levossakin elinvoimaa.

Kuvat sotilaiden yksityisistä vapaahetkistä, korttipeleistä ja hevosten juottamisesta tallentuivat kenttäpostikorteille. Lepohetki-maalausta edeltää luonnos, jonka Saarinen paremman puutteessa teki sotasaaliina saadun Neuvostoliiton koulukartan taakse.

12. SODAN VAIKUTUKSET

Diehl, Gösta
Pommitettu kylä

Varsinaisia sodan aikaisia taistelukuvia tunnetaan Suomen taiteessa vähän. Talvi- ja jatkosodan kokeneet taiteilijat ovat kuvanneet taisteluiden jälkeisiä hetkiä, odotusta ja kotirintaman tunnelmia. Usein väkivaltaa ja epätoivoa esitettiin tarkasta näköisyydestä etäännytetyin keinoin, mihin 1900-luvun alkupuolen uudet taidevirtaukset antoivat mahdollisuuksia.

Gösta Diehlin maalauksessa Pommitettu kylä ihmisjoukossa kytevä pelko ja jännitys on puristettu sekasortoiseksi hahmoksi. Siviiliväestön koettelemuksia sodan jaloissa kuvaavaa teosta on usein verrattu Pablo Picasson kuuluisaan sodanvastaiseen maalaukseen Guernica. Picasson maalausten pirstotut ja liioittelevat muodot innoittivat ajan taiteilijoita. Niiden nähtiin kuvastavan katastrofiin ajautuneen Euroopan vaikeaa tilaa.

13. SODAN VAIKUTUKSET

Tiepolo, Giovanni Battista
Sabiinitarten ryöstö

Romuluksen mukaan nimensä saanut Rooman kaupunki perustettiin 753 eKr. Palatium-kukkulalle. Kaupungin ongelmana oli se, että sieltä puuttui naispuolista väestöä. Roomalaiset yrittivät ensin saada naapurikansojen naisia naimisiin kanssaan. Hankkeen epäonnistuttua Romulus keksi järjestää naapurikansoille uskonnollisen juhlan urheilukilpailuineen, mutta yllättäen juhlat muuttuivatkin naistenryöstelyksi. Taiteessa tämä kohtaus on usein nimetty Sabiinitarten ryöstöksi yhden juhlissa esiintyneen kansan mukaan.

Ryöstöstä seurasi väistämättä sabiinien kosto ja sota päättyi vasta, kun ryöstetyt sabiinittaret ryntäsivät taisteluiden keskelle ja rukoilivat isiään ja tuoreita aviomiehiään lopettamaan vihanpidon. Rauha tehtiin ja Rooma laajeni entisestään, sillä Sabiinivaltio liitettiin siihen.

Moni suomalaistaiteilija joutui sota-aikana rintamalle. Järkyttävät sotakokemukset purkautuivat sodan jälkeen rajuina maalauksina.

Helge Dahlmanin teoksen rujot hahmot – haavoittunut ahkiossa, sodan mieletön hengetär ja epäinhimillinen koneritari – perustuivat omakohtaisesti koettuun. Dahlman haavoittui jatkosodassa Itä-Karjalassa, ja vasta 17-vuotiaan nuorukaisen vasen käsi amputoitiin. Dahlmanin ystävä, taiteilija Tuomas von Boehm, säilytti Sota-teosta ateljeessaan. Maalauksen ahdistava tunnelma muistutti tekijäänsä liiaksi sodan aikaisista kärsimyksistä.

14. SODAN VAIKUTUKSET

Edelfelt, Albert
Kohtaus Suomen sodasta

"Iäti päivä muistetaan, milloinka varmuuden tuo huhu sai, ja kertomaan käv' äänel' ukkosen: maan viime pylväs kukistui, jo Viapori antautui." (Viapori, J. L Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat, suom. Paavo Cajander. )

Runokokoelma Vänrikki Stoolin tarinat kertoo sotilaiden uroteoista ja perääntymisen häpeästä Suomen sodan aikana. Sankariballadit ilmentävät kirjoittajansa J. L. Runebergin ihannoivaa näkemystä Suomen nöyrästä, sitkeästä ja kunniallisesta kansasta. Kokoelman runoja päntättiin ulkolukuna suomalaiskouluissa sukupolvien ajan.

Albert Edelfelt tutustui Stoolin ukon tarinoihin jo lapsena. Runebergilaista maailmankuvaa pikku-Albertille välitti oma äiti. Tositarinoita Suomen sodasta osasi kertoa perheen palvelijatar, jonka isä taisteli sodassa.

Valloittamattomana pidetyn Viaporin antautuminen venäläisille piirittäjille lähes taisteluitta 3. toukokuuta 1808 taipui suuren historiamaalauksen aiheeksi. Myöhemmin Edelfelt teki laajamittaisen kuvituksen Vänrikki Stoolin tarinoihin.

Edelfelt, Albert
Poltettu kylä, harjoitelma

Teos on Albert Edelfeltin Poltettu kylä -nimisen öljymaalauksen harjoitustyö. Se esittää tunteisiin vetoavan kohtauksen nuijasodan (1596-1597) ajalta. Tämä suomalaisten talonpoikien kapina ylempiä säätyjä vastaan kukistettiin verisesti.

Harjoitelmassa talonpoikaisnainen tarkkailee vihollista kirves kädessä, valmiina puolustautumaan. Lopullinen aiheesta valmistunut öljymaalaus on nöyrempi. Siinä kirves on kelkassa ja harjoitustyössä vielä uhittelevat talonpojat on esitetty pelosta vapisevina uhreina.

15. SODAN VAIKUTUKSET

Bäck, Yngve
Sodan sävel

Maalauksessa Sodan sävel Yngve Bäck on kuvannut rajuin ottein ajankohdan lamaannuttavaa pelon ja epätoivon ilmapiiriä. Teos on syntynyt jatkosodan aikaisten Helsingin suurpommitusten vuonna 1944. Helmikuun aikana kaupunkilaiset saivat tottua toistuviin ilmahälytyksiin ja pommikoneiden jylinään. Maalauksessa sota on henkilöitynyt julman konehirviön hahmoon, jonka sello soittaa korviavihlovia säveliä.

Siivonen, Hannes
Kaupunki palaa

Myös taide-elämä kärsi sota-ajan poikkeustilasta. Näyttelytoiminta hiljeni, kun taideyleisö poistui kaupungeista, museot suljettiin ja taideteokset kuljetettiin turvaan maaseudulle.

Taiteilijoiden työolot olivat vaikeat, koska materiaalipula paheni ajan myötä. Kontaktit kansainväliseen taiteeseen olivat niukkoja. Kutsu sotatehtäviin katkaisi monen taiteilijan työn. Myös aineelliset vahingot olivat mittavat. Moni taiteilija menetti pommituksissa koko sotaa edeltäneen tuotantonsa.

16. SURU / POISSAOLO

Pusa, Unto
Kaatunut sotilas

Unto Pusan maalaus Kaatunut sotilas perustuu tositapahtumaan. Pusa koki sotimisen vastenmieliseksi, mutta tunsi velvollisuudekseen osallistua sekä talvi- että jatkosotaan. Hän haavoittui vakavasti jatkosodassa, kun luoti lävisti rintakehän ja halvautti tilapäisesti oikean käden.

Maalauksessa Pusa on kuvannut tilanteen Kollaan taisteluista. Tapahtumahetkellä suomalaiset olivat pahassa paikassa – motissa, ja vain muutaman kymmenen metrin päässä vihollisesta. Pusa ja hänen vieruskaverinsa olivat vaihtamassa ylikuumentunutta konekiväärin piippua, kun kaveri äännähti ja Pusa huomasi, että luoti oli osunut tätä suoraan otsaan.

17. SURU / POISSAOLO

1960- ja 70-lukujen vaihde oli yhteiskunnallisen valveutumisen aikaa suomalaisen taiteilijakunnan piirissä. Inari Krohnin teoksissa rauhanaate, usko joukkovoimaan, valtiolliset rajat ylittävä myötätunto ja luonnonsuojelun pyrkimykset saivat tuolloin kuvansa.

Vuoden 1974 akvarellissa Murhe kuvatun huoneen seinään on kiinnitetty pieni Chilen lippu. Edeltävänä vuonna Chilessä oli tapahtunut vallankaappaus, jonka seuraukset olivat veriset.

Palsa, Kalervo
Vaaramaisema

Palsan akvarellissa pohjoinen avara luonnonmaisema on ihmisen tuhotoimien myötä muuttunut savuavaksi jättömaaksi. Teos kuvastaa ihmisen julmuutta omiaan kohtaan. Maisema on musta kuin noki. Taistelun uhrit on pakattu arkkuihin. Hävitys on täydellinen.

18. SURU / POISSAOLO

Heiskanen, Outi
Leski (Murhe ja eukko)

Outi Heiskasen grafiikantöitä kansoittaa pienikokoisten, moneen lajiin ja heimoon jakaantuneitten olentojen suku. Pensastuulikansa, kuten Heiskanen heitä kutsuu, on liikkeellä koko ajan. Se käy läpi kapinat, taistelut ja sodan aikaiset tilat. Mukana kulkevat vanhat jumalat, leirinuotiot, lesket ja pakolaiset. Pensastuulikansan kautta Heiskanen on käsitellyt sotiin liittyviä ajatuksiaan, niin lapsuuden sotamuistoja kuin nykymaailman kriisejä.

19. SURU / POISSAOLO

Renvall, Seppo
Vapautemme hinta

Seppo Renvallin laajan tuotannon rungon muodostavat lyhytelokuvat. Äänetön mustavalkofilmi Vapautemme hinta on kunnianosoitus talvisodan (1939–1940) kaatuneille. Filmi perustuu samannimiseen kirjaan, jonka Suomen kuvalehti julkaisi 1941. Kirjan tavoin filmi esittelee valokuvat ja henkilötiedot talvisodassa kaatuneista sotilaista Uudenmaan, Turun, Porin ja Viipurin alueilta.

Kaatuneiden nuoruus hätkähdyttää. Sotilaan kasvot ovatkin nuoret: esimerkiksi toisessa maailmansodassa kuolleiden sotilaiden keski-ikä oli vain 17-19 vuotta.

20. PAKOLAISUUS / EVAKOT

Collin, Marcus
Pakolaisia

Marcus Collinin maalauksen alas painetut päät ja olalla kulkevat nyytit kertovat karua tarinaa. Koti rajan takana ja samalla koko tuttu elämänpiiri on menneisyyttä. Toisen maailmansodan seurauksena 11,6 prosenttia Suomen väestöstä joutui jättämään kotiseutunsa. Luovutetun Karjalan lisäksi Porkkalan, Petsamon, Sallan ja Kuusamon alueiden väestö siirtyi uusille maille.

Goya, Francisco
Ja tämänkin (Y esto tambien)

Goya kuvasi sarjassaan Sodan kauhuja aikalaissodan koettelemuksia tavallisen ihmisen elämään. Vihollista on vaikea havaita, mutta sodan uhrit on kuvattu inhimillisinä kärsijöinä. Hän oli taiteen historiassa ensimmäisiä, joka kuvasi sotaa todellisesti yksilön tasolta, sitä, mitä sota teki ihmiselle.