Kansallisgalleria - Taidekokoelmat

Mennään metsään

”Metsä, tuo maan alkuperäinen verho…” P. W. Hannikainen

Lähde mukaan metsäretkelle! Polku johdattaa sinut Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin. Lähestymme kohdettamme kaukaa, astumme metsäpolulle ja vaellamme syvälle metsään – ja löydämme tien sieltä pois. Metsäretki taiteilijoiden matkassa rauhoittaa, virkistää ja yllättää.

1. MENNÄÄN METSÄÄN

Lindholm, Berndt
Metsänsisusta

2. KOSKEMATON ERÄMAA

Järnefelt, Eero
Syysmaisema Pielisjärveltä

Syysmaisema on maalattu aikana, jolloin olot maassamme olivat levottomat. Suomi oli osa Venäjää, ja tiukentunut venäläistämispolitiikka aiheutti vastarintaa. Siksi teosta on usein tulkittu poliittisen tilanteen heijastumana. Monet seikat vaikuttavat siihen, millaisena taideteoksen näemme – ja lopulta jokainen katsoja kokee teoksen omalla tavallaan. Tulkinta on avoin.

3. IHANNEMAISEMA – KOSKEMATON ERÄMAA

Wright, Ferdinand von
Näköala Haminalahdelta

Ferdinand von Wrightin 1800-luvun puolivälissä maalaama teos oli ensimmäisiä ylhäältä, lintuperspektiivistä kuvattuja maisemia Suomen kuvataiteessa. Kirjailija Zachris Topelius haltioitui maalauksen nähdessään. Hänen mukaansa se oli yhtä kuin Suomi, ja uusi säkeistö Maamme-lauluun.

Halso, Ilkka
Kitkajoki

Ilkka Halson valokuva muistuttaa von Wrightin maalausta. Perspektiivi on tuttu, rajaus on samankaltainen ja paikkakin näyttäisi olevan miltei sama. Halson 150 vuotta nuoremmassa näköalassa on kuitenkin jotakin erilaista. Onko kyseessä kansallismaisema vai kulissi? Sisältyykö tähän lintuperspektiiviin lintuinfluenssan uhka?

4. IHANNEMAISEMA - KOSKEMATON ERÄMAA

Järnefelt, Eero
Maisema Kolilta

Korkealta nähdystä saarien ja lahdelmien kuvioimasta järvimaisemasta tuli eräänlainen Suomen kansallismaisema. Nuori kansakunta oppi tunnistamaan itsensä taiteilijoiden kuvaamasta näkymästä, ’tuhansien järvien’ peilipinnasta.

Entä nyt? Korkealle kiipeävä ihminen näkee kauas. Hän nousee samalla tavallisen ja arkipäiväisen yläpuolelle. Suuret linjat hahmottuvat.

5. IHANNEMAISEMA – KOSKEMATON ERÄMAA

1800-luvun lopulla monet taiteilijat etsiytyivät pois meluisista ja savuisista kaupungeista. Ranskalainen Paul Gauguin löysi turmeltumattoman, aidon elämäntavan Tahitilta, suomalaiset taiteilijat etsivät kulttuurisia juuriaan ja alkuperäistä Suomea Karjalan salomailta ja sisäjärviltä. Palokärki-teos on maalattu Itä-Karjalassa, Kuusamon Paanajärvellä, joka nykyisin kuuluu Venäjän alueeseen. Akseli Gallen-Kallelan kuvaaman aarnimetsän yksinäinen palokärki välittää tunteen aidosta, puhtaasta luonnosta, (erä)maan koskemattomuudesta ja loukkaamattomuudesta.

6. IHMINEN MAISEMASSA

Gossaert, Jan (mukaan)
Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi

Flaamilainen taitelija Jan Gossaert eli viisataa vuotta sitten Alppien pohjoispuolella. Hän teki runsaasti uskonnollisia muotokuvia, jotka sitten liitti arjen ympäristöön. Aikalaiset pitivät Gossaertia radikaalina, joka osasi luoda kuvan yllätyksellisestä ja monimerkityksellisestä maailmasta. Uskonnollisessa aiheessa kuvattu metsäinen maisema toi teoksen lähemmäksi katsojan kokemuspiiriä. Gossaert oli monen taiteilijan esikuva, ja tämän teoksen on maalannut tuntematon taitelija hänen mukaansa.

7. IHMINEN MAISEMASSA

Holmberg, Werner
Postitie Hämeessä

Werner Holmberg opiskeli ja työskenteli Saksassa, mutta kuvasi mielellään kotimaataan Suomea. Hän maalasi perinteiseen tapaan sisällä ateljeessa, mutta vaelsi paljon ulkona luonnossa tallentaen vaikutelmiaan luonnoskirjaan. Holmberg halusi tuoda teoksiinsa luonnonläheisyyttä, sääilmiöiden, liikkeen ja hetkellisyyden tuntua. Toisaalta hän tavoitteli ihanteellista maisemaa.

Holmberg maalasi useita maantie- ja matkustusaiheisia töitä. Tie vie metsän sisään, lähemmäs luontoa. Myös ihmisen jättämät merkit, kilometripylväs ja pyörien painamat uurteet näkyvät. Pölypilven keskeltä erottuu jotakin: postivaunut matkustajineen ovat lähestymässä.

Nyqvist, Thomas
Night Scene

Myös Thomas Nyqvistin maalauksessa näkyy ihmisen jälkiä. Metsän reunassa sijaitseva koppi on tuttu miltä hyvänsä rakennustyömaalta, mutta miksi se nyt on öisessä metsässä? Tuleeko tähän rakennustyömaa? Onko luonnosta vieraantuminen alkanut?

Nykytaiteilijan maalaama tie kulkee lähes samassa kohdassa maalauksen pintaa kuin Holmbergin postitie. Ei voi välttyä ajatukselta, että Nyqvist on katsonut tarkkaan Holmbergin teosta, kuten monet edeltäjänsä. Taidehistoria on läsnä tässäkin öisessä maisemassa.

8. TAKAISIN LUONTOON?

Jean-Antoine Watteau oli ranskalainen rokokoomaalari, joka kuvasi kauneutta ja elämäniloa ajan hengen mukaisesti. Keinuaihe kuvaa nuoria rakastavaisia iloittelemassa puistomaisessa maisemassa. Maalausaihetta kutsuttiin nimellä ”lemmenjuhla” eli fêtes galantes.

Schillmark, Nils
Mansikkatyttö

Köyhä talonpoikaistyttö on palaamassa metsäretkeltä mukanaan ropposellinen metsästä poimittuja herkullisia marjoja äidille vietäväksi?

Näin voisi luulla. Todellisuudessa Mansikkatytön mallina oli aatelisneito Ulrika Charlotta Armfelt. 1700-luvun ylhäisön keskuudessa oli suosittua pukeutua kansanasuihin, kuten tässä talonpoikaistytön pukuun. Yksinkertaista, luonnonmukaista elämää ihannoitiin. Tytön asussa on silti uusimman, Ruotsin kuningas Kustaa III:n aikaisen muodin mukainen raitakuosi.

9. HYÖDYNNETTY METSÄ

Järnefelt, Eero
Raatajat rahanalaiset / Kaski

Kaskeaminen on vanha viljelystapa, jossa kaadetut puut poltetaan tulevalla viljelyspaikalla. Tuhkasta saadaan pellolle hedelmällinen kasvualusta. Kaskenpoltto oli yleistä 1700-luvulla, mutta se jatkui vielä 1800-luvullakin. Kaskeaminen oli raskasta työtä, ja siihen osallistui koko perhe. Eero Järnefelt kuvasi Raatajat rahanalaiset –teoksen malleja aidoissa tilanteissa monin valokuvin ja luonnoksin. Lopullisesta maalauksesta tuli yksi Suomen taiteen merkittävimpiä teoksia.

Luonnon hyödyntämistä ihmisen elannoksi ja sen vaatimaa kovaa työtä on tässä maalauksessa kuvattu hyvin realistisesti, kaunistelematta. Vastakohtana, kuin hengitysaukkona teoksessa on oikean yläkulman maisemanäkymä. Polttavan kuuman, karrelle palaneen maan taustalla on viileän sinivihreän sävyinen metsä.

10. HYÖDYNNETTY METSÄ

Edelfelt, Albert
Tukkilautta

Suomalaiset taiteilijat suhtautuivat teollistuvassa yhteiskunnassa esiin nouseviin kysymyksiin eri tavoin. Toisin kuin Akseli Gallen-Kallela, myyttisen suomalaisuuden puolustaja, Albert Edelfelt oli oman aikansa nykyaikainen taiteilija, jonka teosten taustalla näkyy usein teollistuvan yhteiskunnan merkkejä: moderneja laivoja ja tehtaanpiippuja. Tässä teoksessa ’hyöty-yhteiskunta’, puunjalostusteollisuuden raaka-aineet, on pääosassa.

Nevalainen, Pekka
Luontodokumentti

Pekka Nevalaisen metsässä voi samoilla. Kaikki aistit herkistyvät. Kuuset tuoksuvat, samoin vanhat autonrenkaat. Video tarjoaa dokumenttikuvaa suoraan metsästä.

Huomaamme samoavamme keskellä luontodokumenttia, joka muistuttaa metsän hyödyntämisen raadollisimmistakin puolista.

11. SYVÄLLÄ METSÄSSÄ

Lindholm, Berndt
Metsänsisusta

Berndt Lindholm oli ensimmäisiä suomalaisia maalareita, jotka matkustivat opiskelemaan ja työskentelemään Ranskaan. Hän sai paljon vaikutteita ranskalaisesta maisemamaalauksesta, jossa valovaikutelmien kuvaaminen oli tärkeällä sijalla. Myös Lindholmin metsäaiheessa huomio kiinnittyy valoon, joka siivilöityy väreilevänä polulle puiden lehvästön takaa.

12. SYVÄLLÄ METSÄSSÄ

Churberg, Fanny
Metsäharjoitelma

Metsäharjoitelmassa Fanny Churberg johdattaa katsojan syvälle metsään. Teos on rajattu niin, että vahvojen runkojen ja maan yhteys korostuu. Taivasta ei juuri näy, ei myöskään polkua, joka johdattaisi pois ryteiköstä. Tällaisessa hämärässä, sammaloituneiden puiden hallitsemassa tiheässä metsässä kulkija eksyy helposti.

Fanny Churbergin teoksissa on usein hurjuutta, joka herätti aikanaan hämmennystä. Tällaista ilmaisua ei ollut totuttu odottamaan naismaalarilta 1870-luvulla.

Vanni, Sam
Metsä

Sam Vannin metsä on valoisa. Valon ja varjon kohtaamisen ja vuoropuhelun kuvaaminen värien avulla oli Vannille keskeinen haaste. ”Älä ala valosta, sillä silloin teet liian tummaa suhteessa muuhun ja kaikki menee pieleen. Älä myöskään aloita varjosta, valitse jotain niiden väliltä; se takaa ja antaa sinulle kaikki mahdollisuudet”, hän neuvoi.

Vannin teoksessa kasvillisuuden muodot ovat pelkistyneet lähes abstrakteiksi kuvioiksi. Teoksen aiheen, metsän, voi silti vielä hyvin tunnistaa.

13. SYVÄLLÄ METSÄSSÄ

Hieman yli neljäsataa vuotta sitten metsän sisus näytti tällaiselta von Purgaun kuvaamana. Hän kuvasi mielellään tarkkoja havaintoja sammakoista, sisiliskoista, perhosista ja muista metsän asukeista.

Syvällä metsässä voi löytää salaperäistä kauneutta. Albert Edelfeltin teoksessa metsän keskellä on lummelampi. Siellä linnutkin hiljenevät. Vain puiden suhina puhuu sisimmällemme, sille joka on ominta meissä.

14. MYYTTINEN METSÄ

Castiglione, Giovanni Benedetto
Orfeus soittaa eläimille

Castiglione tunnetaan taitavana italialaisena maalarina, jonka lempiaiheita olivat eläimet ja maisema. Hän maalasi kuvan kreikkalasien taruston tunnetusta hahmosta, Orfeuksesta. Auringon jumala Apollo opetti Orfeuksen soittamaan lyyraa sellaisella menestyksellä, että jumalat, ihmiset, eläimet ja koko luonto liikkuivat hänen musiikkinsa mukaan. Kuvassa hän soittaa eläimille lira de braccio -soitinta. Kuvasta voit löytää esimerkiksi peuran, lampaan, linnun, kalkkunan, apinan, kissan, koiran ja kilpikonnan.

15. MYYTTINEN METSÄ

Edelfelt, Albert
Luonnos teokseen Nuorukainen ja vedenneito

Metsässä monet siteet, jotka kiinnittävät mielen arkiseen todellisuuteen ja sen lainalaisuuksiin, alkavat hellittää. Albert Edelfelt kuvasi yleensä teoksissaan näkyvää maailmaa, oikeita ihmisiä ja paikkoja. Nuorukaisen näky metsälammella vie kuitenkin näkyvän rajan taakse, mysteerin ja unen maailmaan. Haavekuva viettelee tavoittelemaan saavuttamatonta ja sulautumaan tuntemattomaan. Se houkuttelee hylkäämään järkevän, rationaalisen minän ja antautumaan luonnon valtaan, luovuuden lähteille – vai tuhoon?

Simberg, Hugo
Pelko metsässä

Illan hämärtyessä metsässä mielikuvitus voi lähteä liikkeelle. Pelko herättää yöllisen metsän oudot oliot.

Hugo Simberg kuvasi monissa teoksissaan metsää. Niissä tosi ja fantasia, uni ja satu kietoutuvat toisiinsa ja johdattavat taiteilijan tavoittelemaan ’toiseen maailmaan’. Simberg ei halunnut selittää teoksiaan sanoin. Jokainen sai hänen mielestään nähdä ne omalla tavallaan.

16. MYYTTINEN METSÄ

Edelfelt, Albert
Kaukolanharju auringonlaskun aikaan

Ilta saapuu. ”Vaikutelma kestää kaiken kaikkiaan neljännestunnin, silloin kimmeltävät vedet hopeisina, kultaisina, rubiinin, topaasin ja onyksin väreissä”. Albert Edelfelt kuvaili runollisesti juhannusillan kokemustaan harjun laella Tammelasta, Saaren kartanosta ja totesi samalla, että näyn siirtäminen kankaalle tulisi olemaan vaikeaa.

Edelfeltin kuvaaman kesäillan tunnelma on taianomainen. Tällä kertaa taiteilija on rajannut huolellisesti kaikki sivilisaation tunnusmerkit pois. Näin teos antaa vaikutelman koskemattomasta, ’alkuperäisestä’ luonnosta, vaikka se on maalattu suositulla näköalapaikalla.

Jorma Hautalan teospari Aamu ja keskittyy olennaiseen. Tässä tapauksessa kyseessä ei ole koskematon luonto, vaan enemminkin yhteinen kokemuksemme.

Teosten nimet antavat vihjeen vuorokaudenajasta. Muistamme ehkä minkä värinen on pilvisen aamun ensimmäinen valo tai kuinka yön hämäryys piirtyy huoneen seinään.

Jäämme pohtimaan, miltä näyttäisi Ilta, Päivä tai Iltapäivä

17. RAJALLA

Ricci, Marco
Vuoristomaisema

Italialainen Marco Ricci kuvasi paljon erilaisia maisemia vaihtelevina vuodenaikoina. Hän sijoitti näkymät tilanteisiin, joissa esiintyi ihmisiä. Paikassa, jossa metsä päättyy ja alkaa valoisa vuoristomaisema, on ihminen kuvattu pieneksi – kuin muistutuksena luonnon ylivoimaisuudesta.

Simberg, Hugo
Hiekkaranta, Niemenlautta

Niemenlautan tila Viipurin lähellä oli Hugo Simbergin perheen rakas kesäpaikka. Hiekkaranta on vaalea kaistale metsän ja tummana heijastuvan meren välissä. Metsä on tiheänä ja salaperäisenä taustalla, mutta rannalla näkymät ovat avarat. Raikas tuuli kuljettaa pilviä ja puhaltaa viimeisetkin yön kummajaiset pois.

Aas, Marte
Like a Forest

Like a Forest on nimensä mukaan metsän kaltainen, mutta ei metsä sittenkään. Monien nykytaiteilijoiden tavoin Marte Aas näyttää epäpaikan, jossa ei ole mitään erityistä. Ja juuri siksi se on erityinen. Puiston kulman, puutarhan peräkolkan tai joutomaan esittäminen avaa silmämme huomaamaan sen, mitä yleensä ei ole tarkoitus katsoa.

18. MATKALLA

Holmberg, Werner
Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä)

Maantie Hämeessä –teos perustuu Holmbergin Suomen-matkaan kesällä 1859, jolloin hän vieraili sukulaistensa luona Hämeessä ja teki retkiä lähiympäristöön. Se tallentaa hämäläisen mäntymetsän vaikutelmia, vaikka itse teos on maalattu kaukana Saksan Düsseldorfissa. Maantie Hämeessä on Postitie Hämeessä –maalauksen sisartyö.

Tie polveilee vapaasti metsän reunassa. Tunnelma on kiireetön ja seesteinen. Vaunujen liikkeen ja helteisenä päivänä pölyävän tien voi miltei aistia.

Anttila, Lauri
Kunnianosoitus Werner Holmbergille

Lauri Anttila teki vaelluksen holmbergilaiseen maisemaan Kuruun ja Ruovedelle vuonna 1985. Anttilan teos koostuu erilaisista matkalla kertyneistä esineistä, dokumenteista ja havainnoista.

Taide voi olla tieteen tavoin tutkimusväline. Taide näyttää ja paljastaa. Taiteilijan tehtävä on Anttilan mukaan toimia tutkijana, kokoajana, tallentajana ja esille asettajana.

19. PALUU

Vuokola, Marko
On the spot I

Kun palataan matkalta kotiin tai astutaan metsän siimeksestä päivänvaloon, voi olla vaikeaa kiinnittää katsettaan mihinkään erityiseen: uudet kokemukset ovat vallanneet ajatukset tai aurinko häikäisee. Marko Vuokolan kuvaparissa keltaisuus on voimakasta. Katse kiinnittyy ehkä vain omaan peilikuvaan, joka katsoo heijastuksena takaisin.

Mennään metsään reittin tekijät:

Anja Olavinen, vastaava museolehtori, Ateneumin taidemuseo

Minna Raitmaa, museolehtori, Nykytaiteen museo Kiasma

Leena Hannula, museolehtori, Sinebrychofiin taidemuseo

Valtion taidemuseo, 2006