Kansallisgalleria - Taidekokoelmat

?action=image&iid=K0075100&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=K0075100&profile=CC0full
Breda, Carl Fredrik von: Beata Charlotta Gripenwaldt
artwork/A II 1408/K0075100
Kuva: Kansallisgalleria / Tuomi, Henri & Pakarinen, Hannu
Kuva: Kansallisgalleria / Tuomi, Henri & Pakarinen, Hannu
Tämä teoskuva on lisensoitu CC0-lisenssillä ja on vapaasti käytettävissä, sillä teoksen tekijänoikeuden suoja-aika (70 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeisestä vuodesta) on päättynyt.
Teoskuvia voi tilata julkaisukäyttöön Kuvapalvelusta
?action=image&iid=K0075100&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=K0075100&profile=CC0full
Breda, Carl Fredrik von: Beata Charlotta Gripenwaldt
1/2
artwork/A II 1408/K0075100
Kuva: Kansallisgalleria / Tuomi, Henri & Pakarinen, Hannu
?action=image&iid=tunn040407Ms001&profile=topicartworkbignew
?action=image&iid=tunn040407Ms001&profile=full
Breda, Carl Fredrik von: Beata Charlotta Gripenwaldt
2/2
artwork/A II 1408/tunn040407Ms001

Beata Charlotta Gripenwaldt

Varakkaaseen sukuun syntynyt Carl Frederik Breda opiskeli Tukholman Taideakatemiassa. Lorens Pasch nuorempaa pidetään hänen tärkeimpänä opettajana. Breda matkusti 1787 Englantiin, Ranskaan ja Italiaan. Tämän jälkeen hän asui Lontoossa, missä hän työskenteli lyhyesti Lontoon johtaviin muotokuvamaalareihin kuuluvan Joshua Reynoldsin ateljeessa ja omaksui romanttisen englantilaisen muotokuvatyylin. Breda palasi 1796 lopullisesti Tukholmaan. Siellä hänestä tuli heti suosittu muotokuva-maalari, ja hänet nimitettiin vielä samana vuonna Kuninkaallisen Taideakatemian professoriksi. Uusklassisismin ihanteet alkoivat hallita 1800-luvun puolella hänen tuotannossaan. Vuonna 1812 hänet aateloitiin.

Beata Charlotta os. Wennerstedt (1778 – 1813) oli naimisissa everstiluutnantti, kreivi Claes Henrik Sparre af Söfdeborgin kanssa. Hän erosi ensimmäisestä avioliitostaan ja meni 1810 naimisiin serkkunsa pojan, majuri Alexander August Gripenwaldtin (1784 – 1838) kanssa. Beata on kuvattu empiretyylisessä puvussaan kirjoituspöydän ääressä istumassa mietteissään ja katsellen edessään olevaa valkoista rintakuvaa. Kuka veistoksen mies on? Kuningas vai hänen edesmennyt miehensä? Taustalla näkyy punaista draperiaverhoa, harppu sekä pylväitä, joiden takaa pilkottaa maisemaa. Teoksessa Bredan aikaisempi ilmeikäs maalaustapa on vaihtunut jäykempään uusklassiseen tyyliin.

Sinebrychoffin taidemuseo, 2007

korkeus 206,00 cm
leveys 158,00 cm
lahja 8.7.1920, A II 1408