Kansallisgalleria - Taidekokoelmat

?action=image&iid=S0016501&profile=topicartworkbignew
?action=image&iid=S0016501&profile=full
Watteau, Antoine: Keinu
artwork/A II 1413/S0016501
Kuva: Kansallisgalleria / Janas, Matti
?action=image&iid=S0016501&profile=topicartworkbignew
?action=image&iid=S0016501&profile=full
Watteau, Antoine: Keinu
1/3
artwork/A II 1413/S0016501
Kuva: Kansallisgalleria / Janas, Matti
?action=image&iid=S00165001&profile=topicartworkbignew
?action=image&iid=S00165001&profile=full
Watteau, Antoine: Keinu
2/3
artwork/A II 1413/S00165001
Kuva: Kansallisgalleria/Aaltonen, Hannu
?action=image&iid=S0016500&profile=topicartworkbignew
?action=image&iid=S0016500&profile=full
Watteau, Antoine: Keinu
3/3
artwork/A II 1413/S0016500
Kuva: Kansallisgalleria / Janas, Matti

Ranskalaisen Antoine Watteau'n varhaisteoksissa oli hollantilaisten taiteilijoiden, kuten Teniersin, Doun ja Ostaden vaikutusta. Opiskellessaan C. Gillot'n luona, hän tutustui Commedia dell'Arten ja lavasteiden maailmaan. C. Audranin ansiosta hän alkoi maalata Pariisin Luxembourgin puistoa, ja hänestä tuli myös taitava koristepaneeleiden ja arabeskien mestari. Watteau sai Ranskan taideakatemian täysjäsenyyden 1717. Watteau'n suosima maalausaihe fête galante eli "lemmenjuhla" kuvasi joukon nukkemaisen siroja hahmoja silkkivaatteissaan iloittelemassa puistomaisessa maisemassa. Selvimmät vaikutteet tähän maalausgenreen Watteau sai Rubensilta, Steeniltä ja Giorgionelta. Watteau kuvasi ihmiset pieninä maisemaan maalauksen kokoon nähden, ja hänen töitään leimaa unenomainen ilmapiiri. Watteau kuoli tuberkuloosiin 37-vuotiaana.

Watteau'n Keinu kuvaa nuorten rakastavaisten huvittelua puistomaisessa maisemassa, taustalla näkyy patsasrivistön muodostama katos. Keinuminen assosioitiin mm. naisten häilyvyyteen sydämen asioissa. Aiheesta tuli erittäin suosittu Ranskassa 1700-luvun alussa. Ehkä aiheen eroottisuutta lisää tieto, että naiset eivät vielä tähän aikaan käyttäneet alushousuja. Keinua pidetään Watteau'n käden työnä n. vuodelta 1712. Teoksesta on myös L. Crépyn graveeraus vuodelta 1728. Hjalmar Linder osti teoksen Pariisista 28.4.1913, teos oli kuulunut Arnold Seligmanin kokoelmaan.

Sinebrychoffin taidemuseo, 2006

Osana reittiä

korkeus 95,00 cm
leveys 73,00 cm
lahja 8.7.1920, A II 1413