Eva
Baumgartner käyttää maalauksissaan urbaanista arkiympäristöstä tuttuja geometrisia muotoja: neliöitä, kolmioita ja suorakaiteita. Suuret teokset saavat alkunsa pienistä luonnospiirroksista ja löytävät lopullisen muotonsa ja värinsä lukuisien ohuiden maalikerrosten myötä. Eva-maalauksen lähtökohtana oli kuvata toisiinsa liitettyjä kolmioita värillisellä taustalla. Valmis maalaus sai nimensä taiteilijan isoäidin mukaan.
Hankintaperusteet
Stig Baumgartnerin maalaus Eva, 2012 on isoäidin muotokuva. Baumgartnerin pehmeää geometrista abstraktiota edustavat maalaukset ovat orgaanisesti kasvavia kerroksellisia maalauksia, joiden viitehorisonttina siintää amerikkalaisen kovareunamaalauksen traditio. Teos hankittiin Kiasma HITS -näyttelyä silmällä pitäen, jossa se kontekstualisoitui Frank Stellan taiteilijakollegastaan tekemän oktagonin muotoisen maalauksen Sidney Guberman, 1964 kanssa esitettynä. Teosnimien kautta abstraktit maalaukset saivat pohtimaan muotokuvan olemusta ja niiden tapaa esittää kohteensa. Katsojalle jää mietittäväksi miten maalauksen kompositio ja värit sekä tapa maalata ehkä kertovat jotain kohteena olevista henkilöistä? Eva edustaa kokoelmissa jatkumoa taiteilijan kolmelle maalaukselle sarjasta Yksityinen kokoelma sekä piirustusinstallaatiolle ja videoteosten sarjalle. Niiden aiheena oli ruumiilliisuuden ja ei-esittävän kuvan suhde eri tekniikoin käsiteltynä. LH