Kansallisgalleria - Taidekokoelmat

?action=image&iid=S0016201&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=S0016201&profile=CC0full
Rembrandt Harmensz. van Rijn: Lukeva munkki
artwork/A II 1410/S0016201
Kuva: Kansallisgalleria/Eweis, Yehia
Kuva: Kansallisgalleria/Eweis, Yehia
Tämä teoskuva on lisensoitu CC0-lisenssillä ja on vapaasti käytettävissä, sillä teoksen tekijänoikeuden suoja-aika (70 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeisestä vuodesta) on päättynyt.
Teoskuvia voi tilata julkaisukäyttöön Kuvapalvelusta
?action=image&iid=S0016201&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=S0016201&profile=CC0full
Rembrandt Harmensz. van Rijn: Lukeva munkki
1/3
artwork/A II 1410/S0016201
Kuva: Kansallisgalleria/Eweis, Yehia
?action=image&iid=S0016200&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=S0016200&profile=CC0full
Rembrandt Harmensz. van Rijn: Lukeva munkki
2/3
artwork/A II 1410/S0016200
Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen
?action=image&iid=S0016202&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=S0016202&profile=CC0full
Rembrandt Harmensz. van Rijn: Lukeva munkki
3/3
artwork/A II 1410/S0016202
Kuva: Kansallisgalleria/Eweis, Yehia

Rembrandt syntyi 1606 mylläri Harmen Gerritsz. van Rijnin perheeseen. Hän opiskeli ensin Jacob van Swanenburghin ateljeessa Leidenissa, vuoden 1624 tienoilla historiamaalari Pieter Lastmannilla ja mahdollisesti Jacob Pynasilla Amsterdamissa. Rembrandt ystävystyi taidekauppias Hendrik van Uylenburghin kanssa, jonka veljentyttären Saskian kanssa hän meni naimisiin 1633. Saskia esitteli hänet varakkaille suojelijoille, jotka innokkaasti tilasivat häneltä muotokuvia ja maalauksia. Tohtori Tulpin anatomian luento teki Rembrandtista Amsterdamin suosituimman muotokuvataiteilijan. Rembrandt omaksui vuodesta 1632 lähtien signeerauksekseen pelkkä Rembrandt – tämä oli epäilemättä suurten italialaisten taiteilijoiden kuten Leonardon, Michelangelon ja Raffaellon jäljittelyä, ja yhtä suuren maineen Rembrandt saavuttikin. Rembrandtin nimi symbolisoi koko taidehistoriallista aikakautta, jota kutsutaan Hollannin kulta-ajaksi. Rembrandt oli koko uransa ajan tavattoman tuottelias; n. 400 maalausta, yli 1000 piirustusta ja 290 etsausta. Sinebrychoffin taidemuseossa on Lukevan munkin lisäksi Rembrandtilta 13 kpl 1600-luvulle ajoitettua grafiikanlehteä.

Sinebrychoffin taidemuseon Lukeva munkki kuuluu Rembrandtin loistokaudeksi kutsuttuun myöhäistuotantoon. Tuolloin Rembrandt maalasi mm. sarjan teoksia, kuutisentoista maalausta, jossa puolivartalokuvissa esiintyy uskonnollisia hahmoja kuten Jeesus, Neitsyt Maria ja apostolit, munkkeja, erakkoja ja evankelistoja. Tällä myöhäiskaudella Rembrandtilla ei tiedetä olleen enää oppilaita lukuun ottamatta Arent de Gelderiä, joka toimi Rembrandtin oppipoikana 1661 - 1663. Tältä ajalta ei ole myöskään säilynyt dokumentteja Rembrandtin tilaustöistä. Sinebrychoffin taidemuseon maalauksessa valkopartainen kapusiinimunkki on keskittynyt lukemaan kahtiataitettua lehtistä, jota hän pitelee kädessään lähellä silmiään. Toinen käsi lepää hänen istuessaan tuolilla. Tämä korostaa vaikutelmaa, että munkki on keskittänyt kaiken energiansa lukemiseen. Munkin puku ja kasvot on muotoiltu tummin sävyin, ainoa valosäde teokseen tulee ylhäältä vasemmalta osuen lehtiseen, joka valaisee samalla munkin kasvoja. Ohut valonsäde antaa vaikutelman pienestä suljetusta tilasta, luostarikammiosta.

Lukeva munkki ei ole välttämättä muotokuva. Tällaisia muotokuvan ja historiallisen aiheen sekoituksia kutsuttiin 1600-luvulla ”kasvoiksi” (tronies). Kyse on kasvotutkielmista, joiden piirteet ovat usein tämän päivän katsojasta liian epätarkkoja, vaikka ne olisi mallista maalattukin. Troniet esittivät puolivartalofiguurissa usein paimenen tai vanhuksen, tai henkilön orientaalisissa vaatteissa tai muuten konnotaatioin, jotka ovat nykypäivän tutkijoille vieraita. Raja tronien ja muotokuvan välillä ei olekaan aina selvä. Lukeva munkki ei siis ehkä ole muotokuva vaan pikemminkin tutkielma hartauden harjoituksesta tai valosta. Teoksen on sanottu esittävän Pyhää Franciskusta. Ei ole varmaa, että esittääkö mies todellakin Pyhää Franciskusta vai miestä kapusiinimunkin kaavussa, mutta ainoa pyhimys jota Rembrandt maalasi useasti munkin asussa oli Pyhä Hieronymus, ja silloin hän kuvasi myös leijonan hänen viereen.

Lukevan munkin aikaisemmat vaiheet tunnetaan 1700-luvulta lähtien, jolloin se kuului ranskalaisen kreivi de Vencen kokoelmiin. Hänen omaisuuttaan myytiin Pariisissa huutokaupassa, ja teos siirtyi Wemyssin jaarlin kokoelmiin Gosford Houseen Skotlantiin. Suomalainen omalaatuinen taiteenkeräilijä ja kosmopolitti, kamariherra Hjalmar Linder osti maalauksen Lontoosta £ 14.000 eli 1.200.000 silloisella Suomen markalla. Linder lahjoitti teoksen Suomen Taideyhdistykselle 1920.

Sinebrychoffin taidemuseo, 2007

Asiasanoitus

lukeminen 64, puolivartalokuva 296, mies 1449, figuuri 908, munkki 13
korkeus 82,00 cm
leveys 66,00 cm
lahja 8.7.1920, A II 1410