Kansallisgalleria - Taidekokoelmat

?action=image&iid=I0075500&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=I0075500&profile=CC0full
Lindholm, Berndt: Koivumaisema
artwork/A II 1201/I0075500
Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen
Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen
Tämä teoskuva on lisensoitu CC0-lisenssillä ja on vapaasti käytettävissä, sillä teoksen tekijänoikeuden suoja-aika (70 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeisestä vuodesta) on päättynyt.
Teoskuvia voi tilata julkaisukäyttöön Kuvapalvelusta

Koivumaisema

Berndt Lindholm oli Hjalmar Munsterhjelmin ohella merkittävin Werner Holmbergia seurannut maisemamaalari Suomessa. Lindholm oli saanut piirustuksenopetusta nuoresta saakka, mutta päätös taiteilijanuralle ryhtymisestä syntyi vasta sen jälkeen, kun Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja Fredrik Cygnaeus oli 1863 luvannut rahallista tukea, jos Lindholm lähtisi opintomatkalle Düsseldorfin taideakatemiaan. Düsseldorfissa Lindholm luuli saavansa opetusta Holmbergin opettajalta Hans Gudelta, mutta tämä olikin jättänyt kaupungin. Kesällä 1864 Lindholm kyllästyi taideakatemian opetukseen ja lähti Münchenin ympäristöön piirtämään ja maalaamaan luonnon mukaan, akatemian oppien vastaisesti. Pienikokoinen maalaus Koivumaisema on syntynyt tällä retkellä. Teoksessa kuvastuu maalauksellisuus, ominaisuus, jonka tärkeyttä Lindholm tähdensi kirjeissään. Akateemista taideopetusta leimasi aiheen ylevyys ja yksityiskohtien tarkka kuvaaminen. Maalauksellisuudella sen sijaan pyrittiin luonnonvalon sävyttämän kuvakokonaisuuden esittämiseen. Koivumaisemasta välittyy lisäksi hetken herkkä lyyrisyys, piirre, joka oli ominainen myös Holmbergin pienille maisemille.

Lindholm kävi Pariisissa ensimmäisen kerran 1867. Vuoden 1870 alussa hän kirjoitti helsinkiläiseen sanomalehteen uuden ranskalaisen taiteen pyrkimyksistä mainiten nimeltä Barbizonin koulukunnan maalarit sekä esimerkiksi Edouard Manet’n ja Camille Pissarron. Lindholm korosti värin valoisuusarvojen eli valöörien tutkimista ja läheni siinä mielessä realistien ohella impressionisteja. Lindholm onkin ensimmäinen suomalaismaalari, joka ymmärsi akateemiselle taiteelle vastaisen modernin ulkoilmamaalauksen merkityksen ja sovelsi sitä tuotantoonsa. Kansainvälisesti katsottuna hän teki sen hyvin varhain. Suomessa Lindholmia ei arvostettu tarpeeksi ja siitä tympääntyneenä hän muutti äitinsä kotikonnuille Göteborgiin Ruotsiin 1876. Siellä hän jatkoi maalaamista ja toimi Göteborgin taidemuseon intendenttinä 1878-1900. Suuri yleisö tuntee parhaiten hänen merimaisemansa.

Teksti: Timo Huusko

Asiasanoitus

rinne 28, tie 150, Henkilö 26, koivu 27, aita 110, maisema 1708
korkeus 22,50 cm
leveys 24,00 cm
lahja 2.4.1896, A II 1201