Kansallisgalleria - Taidekokoelmat

?action=image&iid=A0047101&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=A0047101&profile=CC0full
Ekman, Robert Wilhelm: Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa
artwork/A I 42/A0047101
Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen
Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen
Tämä teoskuva on lisensoitu CC0-lisenssillä ja on vapaasti käytettävissä, sillä teoksen tekijänoikeuden suoja-aika (70 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeisestä vuodesta) on päättynyt.
Teoskuvia voi tilata julkaisukäyttöön Kuvapalvelusta

Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa

Robert Wilhelm Ekmanin maalauksessa kanteleensoittajan ympärille on kerääntynyt joukko hartaita kuulijoita. Talon emännän lisäksi soittoa kuuntelevat herrasväen nuoret naiset lapsineen, verkkoa paikkaava kalastaja ja piippua poltteleva sotilas. Sävelet ovat vanginneet myös astiakaapilla askaroivan talon tyttären ja lattialla veistelevän pojan huomion.

Soittaja, Kreeta Haapasalo, oli tunnettu kansanmuusikko, joka 1860-luvun katovuosina elätti perhettään kiertelevänä kanteleensoittajana ja runonlaulajana. Sivistyneistön kiinnostus Suomen kansan juuria kohtaan nosti hänet suureen suosioon. Kreeta Haapasalo nähtiin muinaisen kalevalaisen perinteen ilmentymänä ja tulkkina, jonka kautta oli mahdollista saada välitön kosketus alkuperäiseen, aitoon suomalaisuuteen.

Tukholman taideakatemiassa koulutuksensa saaneen Ekmanin tuotantoa leimaa sammumaton kiinnostus Suomen kansan historiallisia vaiheita ja kansan elämää kohtaan. Ranskan ja Italian matkojen jälkeen Ekman palasi pysyvästi Suomeen vuonna 1845 ja toimi seuraavana vuonna perustetun Turun piirustuskoulun johtajaopettajana kuolemaansa saakka. Taiteilijan suuri haave oli kansalliseepos Kalevalan kuvitustyö. Kustantajan puuttumisen vuoksi se ei kuitenkaan koskaan valmistunut.

Kansanelämän kuvaukset saivat paremman vastaanoton. Teoksessa kuvastuu Ekmanin ihanteellinen näkemys suomalaisesta kansasta ja sitä yhdistävistä, yhteiskuntaluokista riippumattomista sivistyksellisistä arvoista. Yhtenäisyyttä ja sopua korostaa seinän painokuvasta näkymää suojeleva rakastettu keisari, Aleksanteri I.

Anja Olavinen

korkeus 75,00 cm
leveys 105,00 cm
osto 1869, A I 42