Kansallisgalleria - Taidekokoelmat

?action=image&iid=A0029505&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=A0029505&profile=CC0full
Schjerfbeck, Helene: Toipilas
artwork/A I 223/A0029505
Kuva: Kansallisgalleria/Eweis, Yehia
Kuva: Kansallisgalleria/Eweis, Yehia
Tämä teoskuva on lisensoitu CC0-lisenssillä ja on vapaasti käytettävissä, sillä teoksen tekijänoikeuden suoja-aika (70 vuotta taiteilijan kuoleman jälkeisestä vuodesta) on päättynyt.
Teoskuvia voi tilata julkaisukäyttöön Kuvapalvelusta
?action=image&iid=A0029505&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=A0029505&profile=CC0full
Schjerfbeck, Helene: Toipilas
1/4
artwork/A I 223/A0029505
Kuva: Kansallisgalleria/Eweis, Yehia
?action=image&iid=A0029501&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=A0029501&profile=CC0full
Schjerfbeck, Helene: Toipilas
2/4
artwork/A I 223/A0029501
Kuva: Kansallisgalleria / Ateneum/Aaltonen, Hannu
?action=image&iid=L0382500&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=L0382500&profile=CC0full
Schjerfbeck, Helene: Toipilas
3/4
artwork/A I 223/L0382500
Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
?action=image&iid=A0029502&profile=CC0topicartworkbignew
?action=image&iid=A0029502&profile=CC0full
Schjerfbeck, Helene: Toipilas
4/4
artwork/A I 223/A0029502
Kuva: Kansallisgalleria / Halkola, Kirsi

Toipilas oli Helene Schjerfbeckille läheinen aihe. Schjerfbeck on tuonut mukaan teokseen henkilökohtaisuutta – omat kokemukset toivat mahdollisuuden eläytyä lapsen osaan. Schjerfbeck loukkaantui pahoin pikkutyttönä, ja lapsuus oli sairastelun täyttämä. Onnettomuus aiheutti vakavan lonkkavian, joka vaikeutti liikkumista pysyvästi. Sairaan lapsen aihe on 1800-luvun lopun taiteessa tavallinen, ja erityisesti sitä suosivat naistaiteilijat. Malli on yksinäinen, omiin ajatuksiinsa keskittynyt, uppoutunut tarkkailemaan kädessään olevaa vihreää oksaa, jonka lehdistä osa on pudonnut pöydälle.

Sairastelun ohella taiteilijan lapsuutta varjostivat perheen taloudelliset vaikeudet sekä sisaruksien ja isän kuolema. Lapsuudenkodista periytyivät taiteilijan luonteeseen ja tuotantoon vakavuus, velvollisuudentunne ja surumielisyys. Tuotannossaan taiteilija kuvasi köyhiä, herkkiä, rumiakin lapsia. Kuvaustapa on pidättyväinen, ulkopuolinen, aikuisen vakavuus näkyy usein lapsimallien kasvoilta.

Helene Schjerfbeck maalasi Toipilaan Cornwallin rannikon St. Ivesissä, pienessä rannikkokaupungissa, jonne oli muodostunut 1880-luvulla kansainvälinen taiteilijayhteisö. Schjerfbeck oli ihastunut ympäristöön, sen kirkkaisiin väreihin ja valoon, sekä vuokraamaansa ateljeehen. Taiteilijan työhuoneeseen valo tuli samalla tavoin kuin kuvan esittämään tilaan kahdelta suunnalta.

Työn valmistuessa opiskeluaika Pariisissa oli jo takana. Schjerfbeck oli tutustunut kansainvälisiin taidesuuntauksiin, ja tämä realistinen maalaus sai vaikutteita myös impressionismista ja symbolismista.

Teoksen symboliikka vaikuttaa helposti avautuvalta. Tytön pitelemä oksa kuvaa uutta elämää. Teoksen nimikin kertoo, että sairaana ollut lapsi on parantumassa. Kevään kirkas valo tulvii huoneeseen ja tytön kasvoille. Valo nostaa esiin valkoiset vaatteet ja heijastuu pöydän lasiesineistä. Huoneen muut esineet ovat taiteilijan työkaluja: mustekynä ja -pullo, kirjat ja paperit, punainen kynänpyyhin sekä piirustussalkku pöydän alla. Kuva jakautuu kahtia, vaaleaan ja tummaan osaan. Kahdelta suunnalta tulviva valo sitoo kuvan kokonaisuudeksi.

Aiheen suuresta merkityksestä taiteilijalle kertovat siitä maalatut useat myöhemmät toisinnot. Liki 40 vuotta ensimmäisen toipilaan valmistuttua taiteilija palasi aiheeseen tukijansa, taidekauppias Gösta Stenmanin toivomuksesta. Kaikkiaan Schjerfbeck työsti aihetta kuudenkymmenen vuoden ajan.

Teksti: Selma Green


Asiasanoitus

lapsi 368, kohtaus 804, sairas 9, interiööri 531, pöytä 186
korkeus 92,00 cm
leveys 107,00 cm
osto 1888, A I 223